Juhani Suomi: Ruotsalaisten vakoiluväitteet mahdottomia



Presidentti Urho Kekkosen elämänkerran kirjoittajan, dosentti Juhani Suomen mukaan Kekkonen oli "pöyristynyt" kuullessaan ruotsalaisten mahdollisesta vakoilutoiminnasta Suomessa ja teki asian varmistuttua mielipiteensä myös selväksi Ruotsin hallitukselle. Asiasta on arkistoissa lukuisia kirjallisia todisteita.


Esimerkiksi Ruotsin sosiaalidemokraattien entinen puoluesihteeri ja ulkoministeri Sten Andersson oli hyvin tietoinen Suomen presidentin tyrmistyksestä ja yritti selittää vakoilujupakkaa parhain päin Kekkoselle sekä kirjeissä että henkilökohtaisilla käynneillä Helsingissä.

Ylivoimaisesti selvin peruste ruotsalaisväitteiden mahdottomuudelle on Suomen mielestä kuitenkin 1960- ja 70 lukujen ulkopoliittinen todellisuus.

Neuvostoliiton kanssa solmittu YYA-sopimus oli voimassa ja sen nojalla Neuvostoliitolla olisi ollut "erinomaisen tilaisuus" vaatia "konsultaatioita", jos olisi käynyt ilmi, että Suomen maaperää on käytetty neuvostovastaiseen vakoiluun.

Dosentti Suomi on vakuuttunut, ettei Neuvostoliitto olisi jättänyt tilaisuutta käyttämättä.

Mahdollista konsultaatiovaatimusta Kekkonen pelkäsi Suomen mukaan yli kaiken, eikä ruotsalaisten vakoilutoiminnan hiljaiselle hyväksymiselle voi löytää mitään selitystä - vakoilun sietämien olisi ollut "tahallista veren kaivamista nenästä".

Karjalainen vuoti

Suomi muistuttaa myös, että ulkoministeri Ahti Karjalainen vuoti Moskovaan hyvin varhain - "osittain vastoin kieltoja" - tiedon suomalaisten Ruotsille esittämästä vastalauseesta. Eikä Neuvostoliitto koskaan epäillyt tai syyttänyt suomalaisia Ruotsin vakoilutoiminnan sallimisesta.

- Heidän (Neuvostoliiton) oli helppo uskoa suomalaisia, koska kyllähän neuvostotiedustelu oli tuossa vaiheessa hyvin kehittynyt ja kyllä heillä oli mahdollisuus peilata, että mistä heitä kuunnellaan ja millaisilla laitteilla, Suomi sanoo.

Suomen mukaan ruotsalaisten on vaikea ymmärtää, että ympäröivät olosuhteet tekivät Neuvostoliiton vastaisesta vakoiluyhteistyöstä suomalaisten kannalta "sulan mahdottomuuden".

Kekkostutkija arveleekin uusien historiantulkintojen syiden olevan Ruotsissa kotikutoisia.
- Minä luulen, että kysymyksessä on kansallisen kilven kiilloitus tai ikävien asioiden aktiivinen unohtaminen.

STT-IA
4.12.1998


ULKOMAAT -SIVULLE