Lääninoikeuksien supistaminen nostatti vastustusta lakivaliokunnassa

Eduskunnan lakivaliokunnassa kolme kansanedustajaa esitti vastalauseensa hallituksen hallinto-oikeuslakia käsittelevään mietintöön. Lakiesityksessä esitetään, että Joensuusta, Jyväskylästä ja Mikkelistä lakkautetaan lääninoikeudet, ja tilalle jäisi pysyvät istuntopaikat.

Leikkausten kohteeksi joutuvien läänien edustajista lääninoikeuksien supistamista vastustavat Juha Karpio (kok) Jyväskylästä sekä Pohjois-Karjalan vaalipiiristä Anne Knaapi (kok) ja Säde Tahvanainen (SDP). Muut neljä vastalauseen jättänyttä olivat oppositiopuolueista. Tahvanainen jätti myös oman vastalauseensa, jossa epäiltiin hankkeella saavutettavia hyötyjä.

Lakiesityksen vastustajien mielestä hallitus ei ole esittänyt taloudellisia säästöperusteita kolmen lääninoikeuden lakkauttamiselle.
- Asiamäärillä mitaten lakkautettaviksi esitetyt oikeudet ovat kohtuullisen kokoisia eikä niiden antamien päätösten tasoa ole osoitettu muita heikommiksi, kansanedustajat perustelevat.

Heidän mielestä pysyvät istuntopaikat ovat vain keinotekoinen yritys pehmentää rajua keskittämistoimenpidettä.

Ristiridassa Itä-Suomi -projektin kanssa

Esityksen katsotaan olevan ristiriidassa mm. sen kanssa, että hallitus on sitoutunut ns. Itä-Suomi projektiin. Keski-Suomen osalta pidetään kohtuuttomana, että hallinto-oikeuden toimipaikka olisi Hämeenlinnassa saakka. Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan kansanedustajista enemmistö on yhtynyt hallituksen esitykseen.

Uudistuksen tavoitteena on, että asiat jakaantuisivat mahdollisimman tasapuolisesti ja että kaikissa alueellisissa hallintotuomioistuimissa olisi riittävä asiantuntemus kaikissa asiaryhmissä. Nykyiset lääninoikeudet ovat tuomiopiireiltään ja työmäärältään hyvin erikokoisia.

Alueelliset hallinto-oikeudet on tarkoitus perustaa Helsinkiin, Turkuun, Vaasaan, Hämeenlinnaan, Kouvolaan, Kuopioon, Ouluun ja Rovaniemelle. Lisäksi Jyväskylässä, Mikkelissä ja Joensuussa olisi hallinto-oikeuden pysyvä istuntopaikka.

STT-JHL
4.12.1998