Viikonlopun politiikkaa lyhyesti

Kalliomäki: Presidentin aseman muutos tuo ongelmia

Muutospaineita aiheuttaa erityisesti presidentin ja pääministerin valtasuhteiden ja roolien muuttuminen.

Kalliomäki arvioi, että myös uuden perustuslain terästämässä ympäristössä käytävät eduskunta- ja presidentinvaalit voivat tuoda esiin uusia ilmiöitä, kun pääministerinkin valinta on nyt keskittymässä yhteen vaalipiiriin.

Kalliomäen mukaan eduskuntavaalit ja -julisteet saavat varmasti tunnistettavat kasvot, ja puoluekentän polarisaatio henkilöiden - ei siis aatteiden taakse - kasvaa.

- Silloin ei presidentinvaalista tule karnevaalitunnelmaa puuttumaan, ennusti Kalliomäki, joka puhui sunnuntaina Helsingin Korsossa itsenäisyyspäivän juhlassa.

Ministeri arveli, että ajan raju riento saattaa edellyttää perustuslain arkipäiväistämistä jatkuvan sisällöllisen muutostarkkailun alaiseksi.

Kalliomäen mukaan muutospaineita aiheuttaa etenkin pääministerin aseman vahvistuminen presidentin vallan kustannuksella.
- Merkittävin valtaa menettävä valtiomahti on tässä menossa ollut - ja aivan oikein - presidentti-instituutio.

Kalliomäki arvioi, että presidentti menettää perustuslain uudistuksen myötä "rutkasti" mahdollisuuksiaan vaikuttaa pääministerin ja hallituksen nimittämiseen.
- Hänen roolinsa on käytännössä oleva enemmän prosessin seuraajan kuin osallistujan.

Presidentistä tulee korkeintaan kurkistusneuvottelija, ja ratkaisija vain, jos poliittisten ryhmien pasmat menevät täysin umpisolmuun.

Kalliomäen mukaan edellisessä valtiosääntöuudistuksessa pääministeri sai aloitteentekijän roolin myös eduskunnan hajoituskysymyksessä.
- Pääministerille siunaantui järein mahdollinen järjestyksenpitoväline, jonka pelkkä olemassaolo nostaa pääministerin omaan kerrokseensa sekä hallituksen sisällä että puoluekentässä.

Kalliomäki muistutti, että pääministerin asema on vahvistunut meillä ripeästi ja useista syistä.

Esimerkiksi hallitukset ovat enemmistöparlamentarismin oloissa vaalikauden istuvia enemmistöhallituksia. Pääministeri, jonka takana on suuri puolue, valitaan käytännössä vaaleissa.
- Myös EU-politiikka on yhä enemmän pääministerin näpeissä, samoin kansainvälinen politiikka.

Vahvaa presidenttiä kannatetaan yhä

Kaksi kolmasosaa vastanneista katsoo, että presidentillä on nykyäänkin voimakas asema poliittisessa järjestelmässä. 28 prosenttia arvioi presidentin vallan liian vähäiseksi.

Kansalaiset ovat kyselyn perusteella kuitenkin varsin tyytyväisiä eduskunnan, hallituksen ja presidentin vallanjakoon. Vastaajista 48 prosenttia katsoi, ettei minkään toimielimen valtaa tule vähentää. Niiden vallan lisäämistä taas vastusti 43 prosenttia.

Muutoshalukkuutta löytyy eniten presidentin vallan vähentämisen ja eduskunnan aseman vahvistamisen puolesta. Eduskunnan toimivallan lisäämistä toivoi 36 prosenttia vastanneista. Presidentin valtaa kaventaisi 23 prosenttia.

Kyselyn mukaan vahvaa presidenttiä kannatetaan eniten vasemmistopuolueiden piirissä. Vasemmistoliiton kannattajista 79 prosenttia ja sosialidemokraateista 68 prosenttia ilmoitti olevansa sitä mieltä, että presidentillä tulee olla paljon valtaa.

Keskustan, kokoomuksen ja vihreiden kannattajista lähes puolet oli sitä mieltä että vähäisempikin valta riittää. Eduskunnan vallan lisääjiä löytyy eniten vihreiden, vasemmistoliiton ja keskustan joukoista.

Vahvaa presidenttiä kannatetaan kyselyn mukaan eniten työväestön ja työttömien keskuudessa. Kyselyssä haastateltiin marras-joulukuun vaihteessa noin tuhatta suomalaista.

Mönkäre: Keskustelu terveydenhuollon epäkohdista johtaa korjauksiin

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on Mönkäreen mukaan jo alkanut selvittää hoitovirheitä koskevien väitteiden todenperäisyyttä.

Imatralla Vuoksenniskan työväenyhdistyksen itsenäisyysjuhlassa lauantaina puhunut Mönkäre toivoi, että epäkohtien tultua tietoon kunnat panisivat palvelujärjestelmänsä kuntoon ja palkkaisivat ammattitaitoisia ihmisiä.

Ministeri muistutti, että kansainvälisessä vertailussa Suomen terveydenhuolto on huippuluokkaa, ja etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon keskinäistä yhteistyötä kehutaan.

- Meitä on kuitenkin arvosteltu oikeista asioista. Edelleenkään työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä ei toimi saumattomasti.

Mönkäreen mukaan myös monilla lääkäreillä on kaksoisrooli, kun he kiirehtivät kunnallisista virkatehtävistään yksityisvastaanotoilleen.
- Tätä työnjakoa ulkopuoliset arvioijat pitävät hyvin omalaatuisena, Mönkäre perusteli.

Suomi ja Ruotsi valmiit osallistumaan myönteisesti keskusteluun Euroopan kriisinhallinnan kehittämisestä

Ministerit viittaavat Helsingin Sanomissa ja Dagens Nyheterissä julkaistussa kirjoituksessaan Britannian pääministerin Tony Blairin syksyllä avaamaan keskusteluun Euroopan kriisinhallinnan kehittämisestä.

- Tämä keskustelu on tärkeää, ja Suomi ja Ruotsi ovat valmiit osallistumaan siihen myönteisesti ja konkreettisesti. Euroopan unionin kokemukset Balkanin kriisistä ovat osoittaneet, että unionin on kehitettävä kykyään ennalta ehkäistä ja estää selkkauksia, ministerit kirjoittavat.

Halosen ja Lundhin mukaan läheiset suhteet NATO:n ja Yhdysvaltain kanssa ovat erittäin merkittävät EU:n ja Länsi-Euroopan unionin WEU:n kriisinhallintarakenteiden kehitykselle.

NATO:n kriisinhallintaroolia havainnollistaa Bosniassa oleva vakauttamisjoukko SFOR, johon Suomi ja Ruotsi osallistuvat. Eurooppalainen kriisinhallinta on tärkeä täydentävä lisä transatlanttiseen yhteistyöhön, kirjoituksessa sanotaan.

Ministereiden mukaan tämä järkevä järjestys vastaa myös Suomen ja Ruotsin etuja. Kansainvälisellä yhteisöllä on rajalliset voimavarat eikä ole mitään syytä luoda päällekkäisiä rakenteita. Siitä syystä WEU:lla on yhteisymmärrys NATO:n kanssa, että se voi käyttää NATO:n voimavaroja, Halonen ja Lundh kirjoittavat.

Ulkopoliittinen instituutti: Venäjä poikennut demokratian polulta

Ulkopoliittisen instituutin uusi johtaja Tuomas Forsberg sanoo sunnuntain Aamulehdessä, että Venäjä pitää itseään yhä suurvaltana, jolla on oikeus puuttua etupiirimaidensa asioihin.

Forsbergin mukaan lännen talousapu ei tue demokratian kehitystä, vaan vie maata pikemminkin kohti autoritarismia. Läntisen demokratian ihannoimisesta luovuttiin Venäjällä Forsbergin mukaan jo 1993-1994.

Demokratian minimiehdot ovat toteutuneet, mutta käytännön politiikka on johtajavaltaista. Ulkopoliittinen instituutti julkistaa alkuviikosta Venäjä 2000 -raportin, jonka arvio maan tilasta on pääosin synkkä.

Koroma uskoo kolmikantayhteistyöhön

Hän sanoo Sunnuntaisuomalaisessa, että kolmikanta on toiminut erittäin hyvin, ja sen tulokset ovat tällä hallituskaudella olleet kaikille myönteisiä.

Työelämän uudistaminen voi hänen mukaansa edelleenkin lähteä kolmikannan pohjalta. Nyt kuitenkin keskustan työreformi ja hallituksen päätös ulottaa joustot myös järjestäytymättömiin työnantajiin ovat nostaneet kysymyksen siitä, voidaanko paikallista sopimista vauhdittaa lainsäädännöllä.

Koroma näkee tässä riskin, että huomio kiinnittyy työelämän uudistamisessa muotoon ja tästä muodosta tulee poliittinen väittely, joka pilaa työelämässä jo alkaneen kehityksen.

Koonnut: IA
7.12.1998