Kokoomuksen puoluesihteeri ei painota ammattikorkeakoulujen alueellisuutta

Perho haluaisi korkeakouluille enemmän yhteistyötä


Kilpailu on tullut myös koulutukseen ja ammattikorkeisiin kehitetään jo jatkotutkintoja. Puoluesihteeri Maija Perho haluaa eron eri korkeakoulusektorien välillä olevan selvä, mutta näkee korkeakoulujen erilaisista suuntauksistaan huolimatta tukevan toisiaan.

Suomen korkeakoulupolitiikan päälinjaukset lähivuosille on tehty, mutta ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen muodostama korkeakoulujärjestelmä ei ole vielä riittävän hyvin selkiytynyt.

Työnantajat odottavat ammattikorkeakoulujen valmistavan nykyistä ammattitaitoisempaa työvoimaa. Toisaalta rekrytointipalvelut yliopistoissakin ovat lisääntyneet ja yliopistopiireissä on alettu puhua mm. yrittäjyyskoulutuksen ja tuotteistamistaitojen merkityksestä.

Joidenkin AMK-yksiköiden perustutkintojen opintokokonaisuuksien järjestämisessä on ilmennyt ongelmia. Myös päätökset eri alojen tutkintonimikkeistä ovat osittain tekemättä. Kuitenkin ammattikorkeille puuhataan jo jatkotutkintojärjestelmää.

Vaikka näiden 60 opintoviikon laajuisten jatkotutkintojen pohjana olisivat työelämän tarpeet, keskustelua herättää ammattikorkeakoulusektorin ajautuminen lähemmäksi yliopistoja. Ensi vuosituhannen alussa laadukasta korkeakouluopetusta on tarkoitus tarjota yli 50 yksikössä.

Suomi panostaa huippuosaamiseen, mutta kova kilpailu työpaikoista voi saada yhä useammat viemään tietotaitonsa ulkomaille.

Erilaiset tavoitteet molempien etu

Kokoomuksen puoluesihteeri Maija Perho ei näe erityisiä ongelmia korkeakoulujärjestelmän tulevaisuudessa. Hänen mielestään molemmilla korkeakoulusektoreilla on omat selkeät tavoitteensa.
- Ammattikorkeakoulujen alkuperäinen tarkoitus on työelämään suuntautuminen. Yliopistojen on erikoistuttava tieteelliseen tutkimukseen.

Perho kertoo, että opetusministeri Olli-Pekka Heinonen on kuullut paljon kokoomuslaista kenttää tehdessään päätöksiä koulutuspolitiikan suuntaviivoista. Heinonen on suhtautunut varauksellisesti ammattikorkeakoulujen mahdolliseen tutkimustoimintaan.

Perhonkin mielestä perusajatus on pidettävä mielessä ja soveltavan tutkimuksen tulisi olla ammattikorkeakouluille ominaista.
- Toivon korkeakoulujen välisen yhteistyön lisääntyvän niin, että myös ammattikorkeakoulut ja yliopistot täydentäisivät toisiaan yhteistyön kautta.

- Ammattikorkeakoulu luo valmiuksia suoraan työelämään, mutta korkeakoulujen välinen yhteistyö on tärkeää.

Monia opiskelijoita on houkuteltu palkkatyöhön jo opiskelujen kestäessä. Erityisesti joillain teknisesti spesifioituneilla aloilla kärsitään jopa työvoimapulasta. Usein opiskelijan koulutusohjelmaan kuuluu myös eri mittaisia ohjatun työharjoittelun jaksoja. Perho uskoo resurssien riittävän työpaikoilla myös harjoittelun järjestämiseen.

- Työharjoittelu on molempien osapuolien yhteinen etu. Työnantajien suhtautuminen työharjoitteluun on myönteistä. TT:ssä nähdään ongelmana uusien työntekijöiden heikentynyt ammattitaito.

Tiukat laatukriteerit, alueellisuus toissijaista

Perhon mukaan kunnissa on suuri kiinnostus ammattikorkeakoulujärjestelmää kohtaan. Vaikka ammattikorkeilla on väliin ollut vaikeuksia toteuttaa laatutavoitteitaan käytännön opiskelussa, Perhon mielestä lupia uusien AMK-yksiköiden perustamiseksi ei ole myönnetty helposti.
- Luvissa on noudatettu tiukkaa seulaa.

Perho painottaa laatua ammattikorkeakoulujen vakinaistamisen perusteissa.
- Järjestelmä ei ole vielä valmis. Huomio tulee kiinnittää erityisesti laatuun, eikä niinkään alueellisiin intresseihin.

Perho kuitenkin toteaa, että ammattikorkeakoulujärjestelmän vahvuutena on eriytyminen tietylle osaamissektorille, joka usein perustuu alueen vahvuuksien hyödyntämiseen.
- Yliopistoja hajautettaessa alueellisuus on koettu piristävänä.

Ammattikorkeakoulut painottavat usein vastaavansa lähiympäristön työnantajien vaatimuksiin kouluttaessaan osaavaa ja erikoistunutta työvoimaa hyödyttämään maakuntia. Perho ei lämpene ajatukselle koulutuksesta paikallistason tarpeisiin.
- Ammattikorkeakouluja perustettaessa kriteereinä eivät voi olla oman alueen tarjoamat työllistymismahdollisuudet.

Ammattikorkeakoulut hakevat vielä paikkaansa

Ammattikorkeakoulujen jatkotutukintojärjestelmän kehittämisessä on tarkoitus aloittaa kokeiluilla, joiden käytännön sujuvuutta ja tuloksia seurataan tarkasti. Perhon mielestä jatkotutkintoja voidaan näytön perusteella arvioida uudelleen.
- Jatkotutkinnoille on oltava sisäinen tarve. Jatkotutkinnoista ei saa muodostua rinnakkaista järjestelmää yliopistoille.

- Ammattikorkeakoulujen on lunastettava oma paikkansa. Ennen kaikkea opetuksen tulee perustua seurantaan ja arviointiin.

Opintotukea ja lainaa, Tuhatkunnalta uusi esitys

Opiskelijoita jatkuvasti puhuttava asia on raha, tai sen puute. Maija Perhollakaan ei ole esittää patenttiratkaisuja opiskelijoiden talouden kohentamiseksi.
- Opintolainaan on aina mahdollisuus. Opiskeluaikainen työskentely voi olla tärkeää taloudellisessa mielessä, mutta tiettyyn pisteeseen asti näen sen myös opiskelukokonaisuuden kannalta hyödyllisenä.

Vaikka Perho pitää nykyistä opintotukijärjestelmää kohtuullisen hyvänä, saman puolueen opiskelijaliitto, Tuhatkunta, esittää viikonloppuisen liittokokouksensa tiimoilta uutta mallia opintojen rahoitukseen.

Tuhatkunnan mukaan ratkaisua opintotuen loppumiseen kesken opiskeluajan tulisi hakea lainajoustoista. Mallissa opiskelija saa varsinaisen opintotuen loppumisen jälkeen opintotukea, joka koostuu valtion takaamasta opintolainasta, jossa laskentaperusteena on normaali opintoraha ja lainaosuus, sekä opintotuen asumislisästä.

Tuhatkunta rajaisi tukimuodon niille, jotka voivat hyväksyttävästi osoittaa kykenevänsä valmistumaan vuoden sisällä.

Tuhatkunta ei halua uudella mallillaan viestittää, että tarve opintojen esteiden poistamiseen koulutuspoliittisin keinoin sen myötä vähenisi. Valtiontalouden kannalta lainajoustomalli on Tuhatkunnan mielestä myönteinen ratkaisu. Kokoomuksen puheenjohtajalla, tiukkana kirstunvartijana tunnetulla valtiovarainministeri Sauli Niinistöllä voi olla asiasta eriävä mielipide.

MIKKO LAITINEN
4.12.1998

POLITIIKKA -SIVULLE