Saksa kehottaa NATO:a arvioimaan ydinstrategiaansa



NATO:n olisi harkittava perusteellisesti ydinasestrategiaansa, kehotti Saksan uusi ulkoministeri ja maansa vihreän puolueen puheenjohtaja Joschka Fischer tiistaina 16 NATO-maan ulkoministerien kokouksessa Brysselissä.


NATO:n ydinasevaltiot - Yhdysvallat, Ranska ja Britannia - torjuivat Fischerin kaavailut. Ainakaan julkisesti mikään NATO-maa ei ilmoittanut tukevansa Fischerin ehdottamaa luopumista ydinaseiden ensikäytöstä.

- NATO:n on kysyttävä itseltään, vastaavatko järjestön keinot muuttuneita turvallisuusasetelmia ja poliittista nykytodellisuutta, totesi Fischer avauspuheenvuorossaan.

- Emme usko uudelleenharkinnan olevan tarpeen. Olemme valinneet oikean strategian, kertoi lehdistölle Yhdysvaltain ulkoministeri Madeleine Albright.

Myös Tanskan ulkoministeri Niels Helveg Petersen sanoi kokouksen jälkeen, ettei NATO:lla ole syytä muuttaa nykyistä ydinasestrategiaansa.

Fischer itse sanoi eräiden ulkoministerien "nyökkäilleen hyväksyvästi" hänen ajatuksilleen, mutta Fischer ei halunnut kertoa, keitä nämä olivat.

Fischer ehdotti jo jokin aika sitten lehtihaastattelussa, että nykyisissä oloissa NATO voisi ilmoittaa, ettei se konfliktitilanteessa turvaudu ensimmäisenä ydinaseiden käyttöön. NATO:n tämänhetkinen sotilasoppi antaa sotilasliitolle mahdollisuuden ydinaseiden ensikäyttöön.

Jäsenet eivät halua NATO:sta maailmanpoliisia

Yhdysvaltain ehdotus NATO:n toimivallan laajentamisesta ei saanut kokouksessa laajaa kannatusta muissa NATO-maissa. Yhdysvallat haluaisi, että NATO ottaisi oikeuden ryhtyä aseellisiin iskuihin "yleisen edun sitä vaatiessa" kysymättä lupaa YK:n turvallisuusneuvostolta, jossa Venäjällä ja Kiinalla on veto-oikeus.

Yhdysvallat toivoo, että ehdotus hyväksyttäisiin huhtikuussa, jolloin järjestö juhlii 50-vuotispäiväänsä ja ottaa virallisesti uusiksi jäsenikseen Puolan, Unkarin ja Tshekin tasavallan.

NATO:n muut jäsenmaat eivät kuitenkaan ole olleet kärkkäitä sitoutumaan siihen, että NATO:sta tehtäisiin YK:n ohittava maailmanpoliisi. Ranskan ulkoministeri Hubert Vedrine varoitti tiistaina, että Yhdysvaltain esityksessä "yleinen etu" on liian joustava käsite, ja ehdotus uhkaa hajottaa puolustusliiton rivit.

Ulkoministeri Albright kuitenkin vakuutti tiistaina, ettei Yhdysvallat pyri muodostamaan "maailmanlaajuista NATO:a", vaikka NATO tekikin lokakuussa Kosovon-kriisin yhteydessä selväksi olevansa valmis ilmaiskuihin YK:n kannasta riippumatta.

EU:n sotilasyhteistyötä halutaan lujittaa

Britannian ulkoministeri Robin Cook korosti kokouksen alkajaisiksi Euroopan maiden puolustus- ja turvallisuusyhteistyötä, vaikka tähdensikin, että NATO on edelleen Euroopan turvallisuuden peruskivi.

Yhdysvallat on ilmoittanut periaatteessa tukevansa Britannian ja Ranskan ehdotusta Euroopan turvallisuusyhteistyön lujittamiseksi.

Albright varoitti kuitenkin maanantaina, ettei EU:n pitäisi toimia turvallisuuskysymyksissä omin päin tai kehitellä NATO:n kanssa päällekkäisiä toimintoja. Albright tähdensi myös, ettei EU saa jättää yhteistyön ulkopuolelle unioniin kuulumattomia NATO-maita kuten Turkkia.

Joukot pysyvät Bosniassa

NATO-maat päättivät tiistaina virallisesti, että 30 000 sotilaan rauhanturvajoukko pysyy Bosniassa ainakin seuraavan puoli vuotta. NATO-maat ilmoittivat lausunnossaan olevansa huolissaan siitä, ettei järjestys ole palannut Bosniaan odotetussa ajassa.

NATO-maat muistuttivat, etteivät rauhanturvajoukot voi pysyä alueella iäti: vastuu pysyvän rauhan saavuttamisesta on viime kädessä paikallisten harteilla.

STT-IA
9.12.1998


ULKOMAAT -SIVULLE