PÄÄKIRJOITUS

Pääkirjoitus

Päätoimittaja Ilkka Ahtokivi

4.12.1998

Keskustan paniikkihäiriö

Suomen keskusta on jälleen tehnyt välikysymyksen. Kysymyksessä on toinen keskustan masinoima välikysymys parin viikon sisällä. Edellinen kysymys koski terveydenhuollon resursseja ja vanhustenhuoltoa, nyt ovat kysymyksessä poliisin ensi vuoden määrärahat.

Oppositiolla on toki oikeus ja velvollisuuskin kysyä hallitukselta. Kysyä kuitenkin sopii, että kun kysymyksessä on opposition järein ase, niin miksi keskustaoppositio on nyt innostunut tekemään kuukausittaisia - jos ei nyt ihan viikottaisia - välikysymyksiä?

Taustalla on keskustan hätä ensi eduskuntavaalien tuloksesta. Keskustan kannatus ei ole kehittynyt puoluejohdon uumoilemalla tavalla. Päinvastoin maalaisliiton perillisen kannatus on ollut viime keväästä saakka laskussa.

Hallituksenvastaiseksi täsmäaseeksi tarkoitettu työreformikin on ammuttu joka taholta niin seulaksi, että harvoin näin käy minkään puolueen millekään ohjelmalle.

Tämä tietenkin hermostuttaa hallitusvaltaa himoitsevaa puoluejohtoa.

Kaikki keinot on otettu käyttöön. Keskustalta on luvassa kenties poliittisen historiamme kallein vaalikampanja. Huomiota halutaan nyt herättää myös välikysymysaparaatin avulla.

Tällä kertaa kysyjiltä unohtuu, että sitten Ahon hallituksen budjettiesitysten poliisin määrärahoja on tuntuvasti nostettu. Kasvua on ollut peräti 20 prosenttia. Hallituspuolueissa on myös aitoa halua parantaa poliisin toimintaedellytyksiä vieläkin enemmän, kuin mitä aluksi kaavailtiin.

Keskusta hurskastelee myös sillä, että peräti 550 poliisin vakanssia on täyttämättä. Tämä on täysin totta. Yhtä totta on se, että ei näitä vakansseja myöskään pystytä täyttämään. Koulutettuja poliiseja ei kerta kaikkiaan ole tarvetta vastaavasti.

Kiinnittäessään huomiota yleisen järjestyksen ja turvallisuuden voimavaroihin keskusta on toki oikealla asialla. Mutta jos huoli on aito, niin miksi määrärahoja leikattiin Ahon hallituksen aikana?

ILKKA AHTOKIVI