Valtakunnansyyttäjänvirasto: Neuvostopartisaanien rikosten oikeudellista vastuuta selvitellään



Valtakunnansyyttäjänvirastossa selvitetään parhaillaan, voidaanko neuvostopartisaanien suomalaisille siviileille jatkosodan aikana tekemien iskujen takia ryhtyä oikeudellisiin toimiin.


Selvitystyöhön ryhdyttiin eduskuntakyselyjen ja julkisuudessa olleiden tietojen takia.

Valtionsyyttäjä Christer Lundströmin mukaan partisaanikysymys on oikeudellisesti poikkeava asia ja vaatii seikkaperäistä selvittämistä sekä yhteistyötä Venäjän viranomaisten kanssa. Lundström ei halua arvioida, minkälaisella aikataululla asia etenee.

Partisaanien iskut tehtiin Neuvostoliiton aikana ja nyt asioidaan Venäjän valtion kanssa. Neuvostoliittoa koskeneet sopimukset ovat pääsääntöisesti voimassa myös Venäjällä.

- Selvitämme, mikä lainsäädäntö ja mitkä sopimukset sitoivat tuolloin Suomen valtiota ja Neuvostoliittoa eli nykyistä Venäjää.

Partisaaneja edelleen elossa

Tapaukseen voidaan Lundströmin mukaan soveltaa lähinnä kahta kansainvälistä sopimusta. Oikeusapusopimuksen avulla voidaan toimittaa virallisia oikeusapupyyntöjä Venäjälle. Toiseksi on sopimus siitä, kuinka voidaan pyytää henkilö mahdollisesti syytettäväksi Venäjällä.

Lundström toteaa, että kolmas mahdollisuus on pyytää epäiltyjä henkilöitä luovutettavaksi Suomeen, mutta on muistettava, että he ovat Venäjän kansalaisia. Partisaanien korkea ikä ei ole varsinainen este luovuttamiselle, mutta huono kunto voi asettaa rajoituksia.

Lundströmillä on tieto, että osa partisaaneista on edelleen elossa, mutta hän ei halua arvioida tarkkoja määriä. Selvitystyölle asettaa vaatimuksia myös se, että tapahtumista on kulunut paljon aikaa ja että kyseessä oli sota-aika. Tutkimusten mukaan osa partisaaneista näyttää muistavan tapahtumat selvästi.

Lundströmin mielestä on katsottava, keihin kaikkiin löytyy näyttöä, että heihin voisi kohdistaa yksilöityjä vaatimuksia.

Iskuissa menehtyi 147 siviiliä

Veikko Erkkilän kirjoittaman Vaiettu Sota -nimisen dokumentin mukaan Neuvostoliiton partisaanit surmasivat Suomen itärajan kylissä jatkosodan aikana vv. 1941-1944 harkitusti 147 siviili-ihmistä. Lisäksi partisaanit tappoivat ja vangitsivat yksittäisiä siviilihenkilöitä maanteillä, metsissä ja poluilla.

Mikään partisaanijoukko ei hyökännyt Suomen rajojen sisäpuolella sellaiseen kylään, jossa oli osastoon nähden tasavertainen tai edes vastustuskykyinen sotilasyksikkö. Kylät olivat käytännössä vailla puolustusta.

Partisaanihyökkäysten kohteiksi joutuivat seuraavat siviilikylät: Lieksassa (Pielisjärvellä) Kuorajärvi ja Kontiovaara, Liperissä Korpivaara, Kuhmossa Kuumu, Viiksimo, Kurkivaara, Hirvivaara ja Levävaara, Suomussalmella Pirttivaara, Tuppuri, Hyry, Viianki ja Malahvia, Kuusamossa Kuoliovaara, Lämsänkylä, Murtovaara ja Suorajärvi, Sallassa Hautajärvi ja Niemelä, Savukoskella Kuosku ja Seitajärvi sekä Sodankylässä Yliluiro ja Lokka.

Erkkilän mukaan Suomen valtion arkistojen asiakirjoissa partisaanien teoista jotkut on määritelty murhiksi ja rikoksiksi ihmisoikeuksia vastaan.

STT-IA
4.12.1998


AJASSA -SIVULLE