Perustuslakivaliokunta hioo pääministerin valinnan yksityiskohtia

Valiokunta sai tiistaina valmiiksi ns. ensimmäisen lukemisen hallitusmuodon muutoksesta, joka uusii ja yhdistää perustuslait vuonna 2000.

Jo alun perin hankalinta kohtaa eli presidentin aseman selkeyttämistä pääministerin valinnassa ei ole vielä hiottu lopulliseen muotoonsa.

Sekä hallituksen että opposition riveissä on haluja muuttaa hallituksen esitystä siten, että eduskunnan asema pääministerin valinnassa korostuisi entisestään.

Lähtökohtana on pidetty sitä, että valiokunta saisi aikaan yksimielisen mietinnön. Näkemyseroja pidetään loppujen lopuksi pieninä.

Hallituksen esityksen mukaan presidentti antaa hallitukselle tiedon pääministeriehdokkaasta sen jälkeen, kun puolueet ja eduskuntaryhmät ovat käyneet neuvotteluja hallituksen kokoonpanosta ja ohjelmasta. Eduskunta valitsee pääministerin ja presidentti nimittää hänet.

Kokoomus, keskusta ja vasemmistoliitto ovat ajaneet näkyvästi presidentin vaikutusmahdollisuuksien ohentamista. Se voisi tapahtua esimerkiksi siirtämällä presidentin osallistumista prosessiin myöhäisempään ajankohtaan.

Puhemieskin mahdollinen pääministerin nimen esittäjä

Presidentin syrjäyttämistä kokonaan pääministeriehdokkaan valinnassa ei kuitenkaan nähdä mahdolliseksi.

Kovin hyvänä ei pidetä myöskään nykyistä menettelyä, jossa hallituksen muodostaja eli todennäköinen pääministeri istutetaan eduskunnan puhemieheksi hallituksen muodostamisprosessin ajaksi.

Perustuslakivaliokunta kuuli tiistaina vielä kertaalleen kolmen professorin näkemyksiä hallituksen esityksestä. Kuultavina olivat Mikael Hidén, Antero Jyränki ja Kaarlo Tuori.

Valiokunnassa on jonkin verran keskusteltu myös mahdollisuudesta rajoittaa presidentin oikeutta antaa sotilaskäskyjä suoraan puolustusvoimain komentajalle, vaikka käskyillä ei olisi juuri mitään merkitystä rauhan aikana.

Asiasta ei ole suoria määräyksiä perustuslakiesityksessä eikä nykyisessä hallitusmuodossakaan. Esitysteksti toteaa, että presidentti päättää sotilaskäskyasioista "sen mukaan kuin laissa säädetään".

Lailla tarkoitetaan tässä tapauksessa lakia puolustusvoimista. Sen mahdollinen muuttaminen on eri hanke, jos perustuslain sanamuoto säilyy esitetyssä muodossa.

Valiokunnassa on esitetty toiveita siitä, että presidentin ja puolustusvoimain komentajan tapaamisissa olisi läsnä myös puolustusministeri. Jotkut valiokunnan jäsenet ovat kantaneet lisäksi huolta tuomioistuimille annettavasta oikeudesta valvoa perustuslaillisuuden toteutumista. Siinä on nähty mahdollisuus tuomarivallan toteutumiseen.

Laillisuusvalvontaa koskevan pykälän mukaan tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle, jos käsiteltävässä asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ristiriidassa perustuslain säännöksen kanssa.

Lähinnä akateemisena pidetään pohdintaa siitä, pitäisikö Euroopan unioni mainita jo perustuslain 1. luvussa, jossa määritellään Suomen valtiojärjestyksen perusteet. Perusteena on se, että osa lainsäädäntövallasta on luovutettu Brysseliin.

EU mainitaan perustuslakiesityksessä vain ulkopolitiikkaa ja eduskuntaa koskevissa yhteyksissä.

Ulkopolitiikkapykälä kelpaa sellaisenaan

Perustuslakivaliokunnan jäsenet ovat epävirallisesti ihmetelleet presidentti Martti Ahtisaaren näkemystä siitä, ettei esityksen muuttaminen ole suotavaa. Esko Helle (vasl) arvioi tiistaina, että valiokunnalla on suuret mahdollisuudet päästä yksimielisyyteen, jos ulkopuoliset eivät kovin paljon sorki asioita.

Helteen mielestä presidentillä on oikeus ilmaista mielipiteensä kansalaisena, mutta siihen ei saa liittyä arvovallan käyttöä.

STT-IA
4.12.1998