Lipponen: EU:n sotilaallisen yhteistyön vahvistaminen on Suomen edun mukaistaPääministeri Paavo Lipponen (SDP) katsoo Euroopan turvallisuuspoliittisen yhteistyön tiivistämisen olevan Suomen etujen mukaista. Ranskan ja Britannian julkilausuma uskottavien sotilaallisten voimien luomisesta EU:lle vahvistaa Lipposen mukaan pyrkimyksiä hoitaa turvallisuuspoliittisia kysymyksiä juuri yhteistyössä EU:n kautta. Kehitys on pääministerin mukaan Suomen kaltaisen pienen jäsenmaan etujen mukaista, sillä kriisienhallintakysymyksissä toimintakykyinen EU vähentää samalla jäsenmaiden tarvetta toimia sen ulkopuolella. - Suuret jäsenmaat saadaan pidettyä mukana unionin toiminnassa vain siten, että unioni on riittävän toimintakykyinen, Suomi-Venäjä -seuran syyskokouksessa lauantaina puhunut Lipponen muistutti. Entisen Jugoslavian kriisin aikaiset tapahtumat tarjoavat Lipposen mukaan tästä konkreettisen esimerkin. Britannian pääministeri Tony Blair ja Ranskan presidentti Jacques Chirac esittivät perjantaina yhteisen julkilausuman, jonka mukaan Euroopan unionille pitäisi luoda kyky itsenäiseen sotilaalliseen toimintaan, jotta se voisi puuttua kriiseihin. Toiminnan tueksi olisi saatava "uskottavat sotilaalliset voimat".
Lipposen mukaan Britannian ja Ranskan lausunto
ei ole Suomen kannalta hankala, päinvastoin. Juuri Suomi ja Ruotsi ovat Lipposen mukaan olleet aloitteellisia kriisinhallintayhteistyön tehostamisessa.
Yhteistyön tiivistämisestä sovittiin jo AmsterdamissaJulkilausuman mukaan Eurooppa tarvitsee vahvistetut asevoimat, jotka voivat reagoida nopeasti uusiin riskeihin ja joiden tukena on kilpailukykyinen eurooppalainen puolustusteollisuus ja -teknologia.Lipposen arvion mukaan mitään muutosta EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ei ole tapahtumassa, vaan kyse on Amsterdamin sopimuksen linjausten mukaisesta kehityksestä. Britannia ja Ranska ilmoittivat aloittaneensa "uuden aikakauden" sotilaallisissa suhteissaan. Maiden puolustusministerit allekirjoittivat alustavan sopimuksen, joka sallii yhteiset operaatiot Ranskan, Britannian ja muiden NATO-maiden alueen ulkopuolella. Myös Saksan ulkoministeri Joschka Fischer esitti hiljattain, että EU:lla voisi olla oma armeija, perustuslaki ja ulkopolitiikka.
Venäjän ja EU:n suhteet Suomen prioriteettinaSuomi-Venäjä -seurassa pitämässään puheessa Lipponen korosti, Suomi kykenee erityisesti EU-puheenjohtajakaudellaan edistämään omia näkemyksiään unionin linjauksissa.Esimerkkinä tästä ovat Suomelle tärkeä EU:n ja Venäjän välisten suhteiden tiivistäminen ja Suomen aloitteen mukaisen Pohjoisen ulottuvuuden saama hyvä vastaanotto EU:ssa. - EU:n komissio hyväksyi viime viikolla asiasta laajan raportin, ja siitä on nyt tulossa koko unionin politiikkaa, Lipponen perusteli. Raportti esitellään jäsenmaille ensi viikolla Wienin Eurooppa-neuvoston huippukokouksessa. Samalla on määrä hyväksyä EU:n Venäjä-politiikkaa käsittelevä asiakirja. Lipponen luetteli joukon etenemässä olevia hankkeita. Mm. teknistä apua koskeva Tacis-ohjelma, sekä EU:n ja Venäjän välinen, yli 60 yhteistyöalaa kattava kumppanuus- ja yhteistyösopimus on saatu kuluvan syksyn aikana toimimaan. Jatkossa tärkeitä hankkeita ovat Lipposen mukaan Luoteis-Venäjän energiavarojen selvittäminen sekä kaasun ja sähkön tuonti Eurooppaan. Listalla ovat myös ympäristö- ja ydinturvakysymykset sekä liikenne- ja tietoliikennerakenteiden kehittäminen. Kansainvälistä rikollisuutta pohditaan ensi syksynä Tampereella Eurooppa-neuvoston kokouksessa.
Venäjä avoimena EU-yhteistyölleLipposen mukaan hyvän pohjan EU-yhteistyön tiivistämiselle antaa Venäjän hallituksen ottama aktiivinen ote suhteiden tiivistämiseksi.- Keskusteluissani kanssa pääministeri Jevgeni Primakovin kanssa Moskovassa hän ilmaisi tyytyväisyytensä EU:n ja Venäjän suhteiden viimeaikaiseen kehitykseen. Primakov antoi täyden tukensa myös hankkeelle pohjoisesta ulottuvuudesta.
Lipponen sanoi suhtautuvansa Venäjän
kehitykseen optimistisesti mm. sen vuoksi, että
Primakov on vakuuttanut, ettei hallitus peräänny
talousuudistuksistaan.
Venäjän talouskriisi pelättyä helpompi SuomelleSuomelle Venäjän talouskriisin vaikutukset eivät Lipposen arvion mukaan ole kovin merkittäviä, sillä viennin arvo säilyy viimevuotisella tasolla. Venäjän osuus ulkomaankaupastamme on 6-7 prosenttia.Ongelmia on Lipposen mielestä lähinnä graafisen elintarviketeollisuuden kohdalla, ja niidenkin vientimäärät ovat nyt nousseet. Energia- ja muun talousyhteistyön ohella suuria mahdollisuuksia on Lipposen mukaan nähtävissä esimerkiksi opetuksen, koulutuksen, tieteellisen tutkimuksen ja virkamiesvaihdon alalla. Suomen ja Venäjän yhteistyötä selvitellään alkuvuodesta hallitusten välisessä talouskomissiossa Helsingissä.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE