 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Sitran raportti: Tietoyhteiskuntaa rakennettava ihmisten ehdoilla
Suomi etenee pitkin harppauksin kohti uudenaikaista tiedon ja osaamisen yhteiskuntaa. Tavoitteena tulee kuitenkin olla ihmiskasvoinen tietoyhteiskunta, jossa kansalaiset eivät jakaudu menestyjiin ja häviäjiin.Tällaisiin periaatteellisiin linjauksiin päätyy Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran tiistaina julkistettu raportti, jossa päivitetään kansallisen tietoyhteiskuntastrategian suuntaviivat. Paperi luovutettiin pääministeri Paavo Lipposelle (SDP), joka saattoi yhtyä siinä esitettyihin ajatuksiin. - Jatkossa tietoyhteiskuntaa on tarkasteltava aiempaa enemmän ihmisten kannalta, kansalaisten näkökulmasta, Lipponen korosti. Hän huomautti, että vuosikymmenen alkupuolella edellisen hallituksen aikana laaditussa tietoyhteiskuntastrategiassa korostuivat tekniikan ja valtion osuus. Tuolloin luotiin vielä perusrakenteita, mutta jatkossa huomio tulee suunnata kansalaisiin. - Tietoyhteiskunnan tulisi johtaa osaamisen yhteiskuntaan. Juuri osaaminen on se kilpailuvaltti, jolla me voimme turvata hyvinvointivaltion olemassaolon, pääministeri totesi.
Lipponen näkee suuren haasteen laaja-alaisen
kansalaisten osaamisen ja huippuosaamisen
yhteen nivomisessa. Sitran tietoyhteiskuntaprojektiin osallistui useita julkisen vallan, yritysten ja kansalaisjärjestöjen edustajia.
Kärkihankkeilla eteenpäinSitran raportissa painotetaan, että tietotekniikka tulee valjastaa helpottamaan tavallisen ihmisen arkipäivää. Esimerkiksi sähköisiä palveluja tulee kehittää entistä turvallisimmiksi ja helppokäyttöisimmiksi. Vain tällä tavalla laajat kansanjoukot oppivat ja uskaltavat käyttää niitä.Raportin julkistamisen yhteydessä puhunut hallintoministeri Jouni Backman (SDP) lupasi, että viimeistään vuonna 2001 valtaosa julkisista palveluista on saatavissa sähköisessä muodossa. - Julkinen sektori ei enää ole veturina tietoyhteiskunnan kehityksessä, mutta sen täytyy huolehtia, että kehitys ei jaa kansalaisia kahteen leiriin, Backman totesi. Sitran raportti nostaa esiin seitsemän kärkihanketta, joilla pyritään vauhdittamaan tietoyhteiskunnan rakentamista. Hankkeissa pureudutaan kulttuuri- ja tietotuotteisiin, sähköiseen asiointiin, henkilökohtaiseen navigointiin, tietoverkkojen oppimisympäristöön, tietointensiiviseen työhön, yritysten verkottumiseen ja paikalliseen tietoyhteiskuntaan. Sitran projektinjohtaja Antti Rainio kertoo kunkin näistä hankkeista maksavan vuodessa keskimäärin 100 miljoonaa markkaa. Suuri osa rahoituksesta on jo kasassa. - Nyt on kyse hajallaan olevien hankkeiden lähentämisestä ja tulosten varmistamisesta tarvittaessa lisärahoituksella. Tähänkin rahoitukseen on monilla tahoilla varauduttu, joten ytimeltään on kyse yhteisesti sovittavasta verkostomaisesta toimintatavasta, Rainio kertoo.
Ei menestystä ilman osaamistaKuten monessa muussakin asiassa, myös tietoyhteiskunnan rakentamisessa puhe kääntyy ennen pitkää taloudelliseen menestykseen. Tulevaisuudessa tieto ja osaaminen nousevat tärkeimmäksi tuotannontekijäksi.Sitran raportissa korostetaan, että mitään oikoteitä onneen ei ole, vaan suomalaisyritysten tulee kehittyä alansa huippuosaajiksi. - Maailmassa on runsaasti pääomaa, joka etsii tuottavia sijoituskohteita. Sijoituskohteet puolestaan perustuvat osaamiseen, ja niinpä raha eri puolilla maailmaa juokseekin sinne, missä uskotaan olevan osaamista, Sitran yliasiamies Aatto Prihti korostaa. Osastopäällikkö Hannele Pohjola Teollisuuden ja työnantajain keskusliitosta katsoo tilanteen olevan tällä hetkellä varsin hyvä. Niin valtio kuin yrityksetkin investoivat määrätietoisesti tutkimukseen ja kehitykseen. Viime vuonna yritysten panostukset nousivat 11,6 miljardiin ja julkisen vallan 5,3 miljardiin markkaan. - Ammattitaitoinen työvoima on avainasemassa yritystoiminnassa. Koulutuksen tuleekin vastata entistä paremmin elinkeinoelämän tarpeisiin, Pohjola korosti ja viittasi mm. tietotekniikan alaa koettelevaan pulaan osaavista työntekijöistä.
STT-IA |
AJASSA -SIVULLE