 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
UPI:n synkkä Venäjä-raportti: Ei toimivaa demokratiaa
Venäjän kehitys tulee olemaan äärimmäisen epävarmaa, eikä Suomen ja Euroopan unionin viralliseen optimismiin ole syytä, todetaan Ulkopoliittisen instituutin (UPI) julkaisemassa Venäjä-raportissa.Selonteossa annetaan Venäjän kehityksestä huomattavan synkkä kuva ja todetaan Suomen ja EU:n Venäjä-politiikan rakentuvan liian optimistisille käsityksille. Venäjä 2000 -raporttisarjan ensimmäisessä osassa Venäjän kehitysvaihtoehdot ja niiden vaikutus Suomen valintoihin on piirretty yleiskuva Venäjän 1990-luvun kehityslinjoista, nykytilanteesta ja todennäköisistä kehitysvaihtoehdoista. Selonteko on tehty yhteistyönä UPI:n ja Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen kanssa. Raportin mukaan niin EU:n kuin Suomenkin Venäjä-strategia perustuu odotuksiin, joiden mukaan Venäjän poliittinen järjestelmä demokratisoituu, markkinatalous vakiintuu ja talous kääntyy nousuun sekä siihen, että ulkopolitiikka noudattaa "yhteisiä arvoja". - Odotukset ovat tässä suhteessa kyseenalaisia, jos niitä peilataan esimerkiksi nykytapahtumia vasten, sanoi UPI:n erityistutkija Christer Pursiainen maanantaina raportin julkistamistilaisuudessa. Ulkopoliittisen instituutin mukaan demokratisoitumisen vaikeudet tiivistyvät valtion ja kansalaisyhteiskunnan suhteeseen. Venäjältä puuttuvat niin vahva kansalaisyhteiskunta kuin siihen liittyvä kansalaiskulttuurikin. Nämä puolestaan mahdollistaisivat mm. poliittiset uudistukset, paremman hallintokulttuurin sekä toimivan suhteen valtion ja talouselämän välillä. UPI peräänkuuluttaa raportissaan suurempaa panostusta kansalaisyhteiskunnan tukemiseen Venäjällä. Suomi on pyrkinyt edistämään tätä tukemalla Venäjän jäsenyyttä eurooppalaisissa järjestöissä kuten Euroopan neuvostossa. Tärkeää olisi kuitenkin kasvattaa EU:n Tacis-ohjelmaa ja muita kansainvälisiä Venäjälle suuntautuvia demokratiaohjelmia.
Talouskriisi poliittisen järjestelmän syytäSelonteon mukaan Venäjän talous ei ole kehittynyt kohti länsimaista toimintakykyistä markkinataloutta, vaan Venäjälle on syntynyt erikoinen sekoitus markkinatalouden elementtejä ja hallinnollista sääntelyä.Talouskriisin syynä on poliittisen johdon heikko sitoutuminen markkinatalouden päämääriin, mikä on puolestaan estänyt tarvittavien uudistusten toteuttamisen. - Venäjän hallitus yrittää nyt korjata tilannetta lisäämällä keskusjohtoista sääntelyä, sanoi Pursiainen ja tähdensi, että kyseinen toiminta vain syventää nykykriisiä. Lääkkeeksi instituutti suosittaa mm. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n vaatimien rakenteellisten uudistusten toteuttamista.
Baltian EU-jäsenyys tärkeä SuomelleVenäjän ulkopolitiikka ei selonteon mukaan suinkaan perustu EU:n asettamille odotuksille "yhteisistä eurooppalaisista arvoista", vaan Venäjä näkee itsensä suurvaltana ja maailman suurvaltojen kerhona, jossa suurvallalla on oikeus etu- ja vaikutuspiireihin, joihin muut suurvallat eivät tunkeudu.Konfliktit pysyvät parhaiten hallinnassa luomalla puskurivyöhykkeitä vaikutuspiirien välille. Suomen turvallisuuden kannalta olennainen kysymys on Baltian maiden tilanteen kehittyminen: Baltian maat haluavat liittyä sotilasliitto NATO:on, mitä Venäjä vastustaa, koska Viron, Latvian ja Liettuan NATO-jäsenyys uhkaisi sen turvallisuutta. - Baltian maiden pikainen jäsenyys EU:ssa olisi Suomen turvallisuuspolitiikan kannalta perusteltu ratkaisu, korosti Pursiainen. Baltian maiden EU-jäsenyys vähentäisi UPI:n mukaan olennaisesti kriisien mahdollisuutta Suomen lähiympäristössä.
STT-IA |
ULKOMAAT -SIVULLE