Kiista EU:n rahoituksesta kiristää jäsenmaiden välejä



Kiistely EU:n tulevien vuosien menojen rajoittamisesta sekä maatalous- ja aluetukien uudistamisesta kiristää jäsenvaltioiden välejä perjantaina alkavan Wienin huippukokouksen edellä.


Tilanne kävi ilmi maanantaina Brysselissä, kun EU-maiden ulkoministerit eivät saaneet aikaan yhteistä tilannearviota maatalous- ja aluetukia koskevan Agenda-uudistuksen tämänhetkisestä tilanteesta.

Ministereiden yhteiset johtopäätökset oli tarkoitus esittää perjantaina Wieniin kokoontuville jäsenmaiden päämiehille. Tavoitteena oli ollut todeta, mistä asioista ollaan pitkälle yhtä mieltä ja missä ovat suurimmat ongelmat.

Nyt Wieniin esitetään ministerineuvoston raporttina puheenjohtajamaa Itävallan laatima laaja ja ilman erityisiä painotuksia oleva kuvaus neuvottelujen tilanteesta.

Epäonnistuminen yhteisen tilannearvion laatimisessa ei ennakoi hyvää Agenda-neuvottelujen jatkolle, missä tavoitteeksi on asetettu ratkaisujen syntyminen maaliskuussa eli ennen heinäkuussa alkavaa Suomen puheenjohtajakautta.

- Ei tämä mikään katastrofi ole, mutta tylsä juttu kuitenkin, Suomen ulkoministeri Tarja Halonen (SDP) totesi tilanteesta illalla.

Jäsenmaiden välejä kiristää erityisesti kysymys EU:n menojen vakauttamisesta, millä tarkoitetaan sitä, että unionin noin 500 miljardin markan vuotuiset menot saisivat kasvaa seuraavalla vuosien 2000-2006 budjettikaudella vain inflaation verran.

Vakauttamista ajavat erityisesti suuret nettomaksajat Saksa ja Hollanti, Itävalta ja Ruotsi. Paljon tukia saavat Espanja, Portugali ja Kreikka ovat vastaan.

Ne ovat torjuneet myös esitykset EU:n maksamien maataloustukien siirtämisen osittain maksettavaksi jäsenvaltioiden omista budjeteista.

Suomi on yhdessä Belgian ja Italian kanssa ollut välittävällä kannalla. Myös nämä maat korostavat tiukkaa budjettikuria, mutta painottavat samalla, että laajentumisen edellyttämät maatalous- ja aluetukiuudistukset pitää turvata.

Ulkoministerit yrittivät myöhään illalla sopia vielä siitä, millaisen raportin ne esittävät Wienin kokoukselle laajentumisneuvottelujen tilanteesta. Kiistaa aiheutti erityisesti Turkki, jota Kreikan mielestä ei olisi saanut mainita ehdokasmaana.

Latvia saa vielä odottaa

Keskustelua aiheutti myös tapa, jolla Latvian, Liettuan ja Slovakian edistyminen omissa jäsenyysvalmisteluissaan todetaan.

EU:n komissio väläytti omassa raportissaan Latvialle pääsyä eturintaman neuvotteluihin ensi vuoden loppuun mennessä. Enemmistö jäsenmaista oli kuitenkin vastaan, että sama toistettaisiin huippukokoukselle esitettävässä raportissa.

EU:n komission kannanotosta rohkaisua saanut Latvia on toivonut, että EU-maiden päämiehet nostaisivat jo Wienissä maan siihen joukkoon, jonka kanssa EU neuvottelee jäseneksi pääsystä jo seuraavassa laajentumisen vaiheessa.

Ulkoministereiden kokouksessa oli esillä myös Venäjälle annettava ruoka-apu, ja tässäkin keskustelussa monet nostivat ottivat puheeksi huolen avun perillemenosta.

EU:n lopullinen päätös ruoka-avusta on vielä tekemättä. Komission odotetaan antavan esityksensä asiasta vielä joulukuussa ja ratkaisevat päätös on tarkoitus tehdä maatalousministereiden kokouksessa ennen vuodenvaihdetta.

STT-IA
8.12.1998


POLITIIKKA -SIVULLE