Uutta viiniä runsaasti tarjolla


Beaujolais Nouveau tuli taas marraskuussa myyntiin mainoskohun saattelemana. Uudet markkinat Aasiassa vetävät, mutta eurooppalaisten innostus asiaan on huomattavasti laimeampaa kuin 70- ja 80-luvuilla.

Beaujolais Nouveau on kuitenkin menestystuote verrattuna moniin muihin eurooppalaisiin viineihin. Yleisesti ottaen viinintuottajia uhkaavat kysynnän muutokset ja ulkomainen kilpailu. Onneksi EU:n tukipolitiikka ei jätä heitä pulaan.

Marraskuun kolmantena torstaina eli 19. päivänä se tapahtui taas. Beaujolais Nouveau saapui Pariisiin ja koko maailmaan. Kuka muistaa vielä, miten meilläkin täällä karvalakkien ja toppapusakoiden maassa tuota päivää juhlittiin 80-luvun juppihuumassa?

Vaikka nykyään tuo hämmästyttävä mediatapahtuma ei meillä eikä juuri muuallakaan sivistyneessä maailmassa herätä mitään suuria intohimoja, niin Ranskassa sitä kuitenkin vielä jaksetaan jonkin verran juhlia.

Ja tietenkin uusilla markkinoilla Aasiassa. Tänä vuonna Beaujolais Nouveau saapui ensimmäisen kerran Kiinan muurille. Mukana oli virallinen delegaatio Beaujolais'n maakunnan pääkaupungin Villefranchen pormestarin johdolla. Viime vuonna viiniä juhlittiin Sanghaissa.

Torstai on toivoa täynnä

Beaujolais Nouveaun päivän tarina alkoi 60-luvun alussa Pariisin seurapiireistä. Perinteisesti Beaujolais'n alue on tuottanut uudesta vuosikerrasta parhaan varhain juotavan viinin. Heti kun viini valmistui, se pullotettiin ja myytiin Pariisissa. Tapahtuma johti suuriin juhliin.

Viime vuoden Beaujolais oli hyvää, ja tämänvuotisen väitetään olevan vielä parempaa. BBC:n haastatteleman tunnetun pariisilaisen viinikauppiaan Jean-Christophe Esteven mukaan viiniä leimaa hyvin onnistunut pehmeyden ja raikkauden välinen tasapaino, joka antaa vuosikerralle 1998 mehukkaan ja silkinpehmeän luonteen sekä herkullisen aromin.

Beaujolais Nouveauta ympäröi edelleen sama hype ja markkinointijippoilu kuin ennenkin, mutta muotijuttujen ongelmana yleensä on se, että tiedotusvälineet ja kuluttajat kyllästyvät niihin ajan myötä. Näin on käynyt nytkin.

Esimerkiksi Englannnin suurimpiin kuuluvan viinikaupan Majestic Winen myyntipäällikkö Tony Mason kertoi BBC:lle, että Beaujolais Nouveau on nykyään paljon merkityksettömämpi kuin ennen. Mutta 70-luvulla ja varhain 80-luvulla se oli hänen mukaansa valtavan tärkeä alkoholin joulumyynnin avaaja.

Beajolais Nouveau'n menestys vaihtelee

Viime vuonna Beaujolais Nouveau'ta kulutettiin koko maailmassa yhteensä 55 miljoonaa pulloa eli 400 000 hehtolitraa. Puolet myytiin Ranskassa, puolet ulkomailla. Viennistä Saksan osuus oli lähes puolet, Hollannin 10 prosenttia ja Englannin runsaat 8 prosenttia. Viiden prosentin hujakoilla olivat Japani, Belgia, Yhdysvallat ja Sveitsi.

Viinimaista Italiaan meni vain noin 3,5 prosenttia, eikä kasvua ollut edellisvuodesta. Vienti Saksaan kasvoi mukavasti yli 8 prosenttia vuodesta 1996, mutta Belgiaan ja Sveitsiin vienti putosi yli 20 prosenttia. Englannin markkinoilla romahdus tapahtui edellisenä vuotena 1996.

Sen sijaan uusilla markkinoilla Aasiassa kasvu oli vakuuttavaa. Japanissa myynti kasvoi viime vuonna melkein 50 prosenttia ja Taiwanissa peräti yli 200 prosenttia. Taiwan tosin edustaa toistaiseksi vain runsasta yhtä prosenttia koko viennistä.

Beaujolais Nouveau'n myynnin kehitys heikkeni 90-luvun alussa, mutta viime vuosina myynti on taas piristynyt Ranskassa. Vuoden 1996 suuren supermarkettikampanjan ansiosta Beaujolais Nouveaun myynti marketeissa jatkoi viime vuonna kasvuaan 2,5 prosenttia.

Pari frangia kalliimmman Beajolai Villages Nouveaun myynti marketeissa pomppasi ylöspäin vuonna 1996 peräti 160 prosenttia, mutta rojahti viime vuonna alaspäin miinus 6 prosenttia. Beaujolais Villages'n osuus koko Nouveau'n tuotannosta on 35 prosenttia.

Ranskalaiset juovat Beaujolais Nouveau'sta vajaat 60 prosenttia kotona ja runsaat 40 prosenttia ravintolassa.

Beaujolais'n alue elää viinistä

Viinituottajan elämä on kovaa. Hän on ilmojen ja markkinoiden armoilla. Yhdessä yössä voi halla tai raekuuro tehdä selvää suuresta osasta satoa. Markkinoilla tuottajahinnat vuoroin nousevat ja vuoroin laskevat, ja varastot pienevät tai kasvavat.

Varsinkin Beaujolais'n tuottajille tämä on ikävää, koska tavara menee nopeasti myyntiin ja varastot ovat pienet, eikä niistä ole puskureiksi tuottajahintojen vaihtelua vastaan. Vuosina 1988-90 heille kävi juuri näin. Varastot tyhjenivät ja hinnat kohosivat 25 prosenttia, jotkut nimikkeet jopa 40 prosenttia. Sitten hinnat romahtivat reilusti vuonna 1992.

Beajoulais'n alue sijaitsee Rhônen yläjuoksulla. Alueella on 184 000 asukasta ja yhteensä 3 619 viinitilaa, joista monet kuuluvat johonkin alueen 19 kooperatiivista. Vuodesta 1980 lähtien Beaujolais'n tuotanto on kasvanut vain 20 prosenttia, kun esimerkiksi Elsass, Bordeaux ja Lounais-Ranska ovat kaksinkertaistaneet tuotantonsa.

Beaujolais'n viinien osuus Ranskan viinituotannosta on 2,5 prosenttia ja koko maailman viinituotannosta 0,5 prosenttia. Beaujolais'n alueen koko tuotannosta menee vientiin 55 prosenttia, eniten Saksaan ja Sveitsiin. Kolmannes tuotannosta myydään Beaujolais Nouveau'na.

Kysynnän muutokset ja ulkomainen kilpailu uhkaavat Euroopan viinintuotantoa

Yli 60 prosenttia maailman viineistä tulee Euroopasta, mutta eurooppalaisten viinien myynti ei enää kasva entiseen tapaan. Kysynnän määrä ja rakenne ovat muuttumassa, mutta tuottajat ovat olleet hitaita sopeutumaan.

Tämä ei ole mikään ihme, sillä EU:n viinintuotantoa tuetaan rahallisesti sen mukaan, miten viinisadot ovat epäonnistuneet. Vuosina 1989-1997 maksettiin vuosittain tukea lähes 6,4 miljardia markkaa. Tulevaisuudessa menestyksen kuitenkin ratkaisee laatu, ei määrä.

Terveysvalistus on purrut hyvin ainakin ranskalaisiin, ja herkulliset sammakonreidet huuhdellaan kurkusta alas yhä useammin vedellä viinin sijasta. Meillä Suomessa on tullut muotiin nautiskella viiniä hyvässä seurassa, mutta Ranskassa asia on päinvastoin. Pariisin baareissa pidetään viiniä litkivaa tyyppiä tosi junttina, kun taas menestyvät ihmiset juovat tyylikkkäästi olutta.

Eurooppalaista viinituotantoa on viime vuosina alkanut uhata myös ulkomainen kilpailu. Australiasta, Etelä-Afrikasta, Etelä-Amerikasta ja Yhdysvalloista tulee markkinoille viinejä, jotka ovat laadultaan ja hinnaltaan hyvin kilpailukykyisiä. Viinien maku on usein eurooppalaista raikkaampi, ja ne maistuvat paremmin laajemmalle kuluttajakunnalle. Lisäksi niitä markkinoidaan paremmin kuin eurooppalaisia viinejä. 

MAAILMAN VIINITUOTANTO VUONNA 1996, 
10 SUURINTA TUOTTAJAMAATA:

			HEHTOLITRAA

 1. RANSKA 		59.650 
 2. ITALIA 		58.773
 3. ESPANJA 		32.675
 4. YHDYSVALLAT 	17.415
 5. ARGENTIINA 		12.681
 6. ETELä-AFRIKKA 	10.000
 7. PORTUGALI 		9.529
 8. SAKSA 		8.300
 9. ROMANIA 		7.663
10. AUSTRALIA 		6.784 
						
(Lähde: BBC)

Eteläamerikkalaisten ja australialaisten viinien myynti kasvaa paljon nopeammin kuin eurooppalaisten. Viinintuotantoon onkin viime vuosina investoitu paljon muun muassa Argentiinassa ja Chilessä.

Paitsi että nämä viinit valloittavat eurooppalaisilta vientimarkkinoita, ne myöskin uhkaavat tunkeutua eurooppalaisten kotimarkkinoille. Tämä on kauhea shokki eurooppalaisille, jotka eivät ole tottuneet kilpailemaan edes keskenään. Euroopassa on perinteisesti valvottu omia kotinurkkia niin, että italialaisesta, espanjalaisesta tai ranskalaisesta supermarketista on turha mennä etsimään muita kuin oman maan tuotteita.

Ratsuväki saapuu seteleitä heitellen

Euroopan komissio on tulemassa viinituottajien avuksi lisätukia jakamalla. Heinäkuun alussa ilmoitettiin, että osana laajempaa Agenda 2000 -uudistusohjelmaa viinialan vuosittaista tukea nostettaisiin 16 prosenttia eli noin 7,4 miljardiin markkaan. Tarkoitus on parantaa eurooppalaisten viinien laatua. Rahat käytettäisiin uusiin viiniviljelmin, jotka korvaisivat nykyään huonolaatuisia rypäleitä tuottavat viljelmät.

EU:n maatalouskomissaarin Franz Fischlerin mukaan viinialan kilpailukyvyn on parannuttava, mikäli eurooppalainen viini aikoo pärjätä vientimarkkinoilla. Tämä on totta, mutta Euroopan ulkopuoliset tuottajat eivät varmaankaan katso tälläistä tukipolitiikkaa hyvällä, varsinkaan aikana jolloin kaikkialla vannotaan vapaan kansainvälisen kilpailun nimeen.

Uudistuksilla komissio toivoo myös tasapainottavansa viinin kysyntää ja tarjontaa. Vaikka hyvälaatuisen viini tuotantoa lisätään, ei ylimenokauden aikana saa perustaa uusia viininviljelyksiä. Viljelyn lopettamista tuetaan tulevaisuudessa erityisesti seuduilla, joilla kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.

Maatalouskomissaari Fischlerin mukaan myös säännösten on yksinkertaistuttava: nykyään viininviljelyn tukemisesta on säädetty 23 asetusta, kun yhdelläkin voisi pärjätä.

HEIKKI JANTUNEN
4.12.1998

(Lähteet: STT, BBC, L'Union Interprofessionnelle des Vins du Beaujolais/Le Pais Beaujolais)

Beaujolais Nouveau'n kotisivu

ULKOMAAT -SIVULLE