 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Veroaste laskee 45 prosenttiin vuonna 2002Velan kasvu pysähtyy, valtiontalous yhä alijäämäinen
Valtion velan kasvu pysähtyy eduskunnalle annetun budjettiesityksen mukaan ensi vuonna eikä valtio enää ota uutta velkaa menojensa kattamiseksi.Laman vuoksi hurjaa vauhtia kasvanut velka nousee valtiovarainministeriön arvion mukaan tänä vuonna 428,2 miljardiin markkaan ja pysyy ensi vuonna samalla tasolla. Laman aikana ja sen jälkeen vuosina 1991-1998 valtio otti menojensa kattamiseksi uutta velkaa nettomääräisesti yhteensä 374,2 miljardia markkaa. Jokaista suomalaista kohti laskettu valtion velka kasvoi samaan aikaan vajaasta 11 000 markasta noin 84 000 markkaan. Vuoden 1990 lopussa valtiolla oli velkaa vain 54,0 miljardia markkaa. Ensi vuonna valtion velasta aiheutuu budjettiesityksen mukaan hoitomenoja yhteensä 28,4 miljardia markkaa. Velan korkoja ja muita kuluja maksetaan noin 5 570 markkaa jokaista suomalaista kohti. Valtion kaikista menoista velanhoitoon käytetään noin 15 prosenttia. Velkaa maksetaan pois 276 miljoonaaViime vuonna valtion nettolainanotto oli 12,3 miljardia markkaa ja tänä vuonna se nousee budjetin mukaan 15,4 miljardiin markkaan. Ensi vuonna ei uutta velkaa enää oteta, vaan velkaa kuoletetaan ensi kerran laman jälkeen nettomääräisesti 276 miljoonaa markkaa.Hallituksen aloittaessa toimintansa valtion velka oli vuoden 1994 lopussa noussut 307,5 miljardiin markkaan. Suhteessa bruttokansantuotteeseen velkaa oli 60,2 prosenttia. Enimmillään valtio otti uutta velkaa 84 miljardia markkaa vuonna 1993. Valtion suhteellinen velkaantuminen pysähtyi jo viime vuonna. Valtion velka laski tuolloin 68,9 prosentista 67,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Ensi vuoden lopussa valtion velka laskee budjettiesityksen mukaan noin 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Menot edelleen tuloja suuremmatVaikka valtio ei otakaan uutta velkaa on valtiontalous ensi vuonna edelleen alijäämäinen. Rahoitusalijäämä on 6,1 miljardia markkaa eli noin yksi prosentti bruttokansantuotteesta. Tässä luvussa ei ole mukana valtion omaisuuden myynnistä saatavia kertaluonteisia tuloja. Valtiontalouden nettorahoitustarve on budjetin mukaan noin 1,9 miljardia markkaa.Hallitus korostaa viimeisessä ennen eduskuntavaaleja antamassaan budjettiesityksessä, että valtiontalouden tasapainottamistoimia on jatkettava myös lähivuosina. Nykyisellä menorakenteella ja integraatiosta johtuvien veronalennusten vuoksi valtiontalouden nettoluotonotto säilyy vuoteen 2002 saakka suunnilleen ensi vuoden tasolla. Myös kunnallistalous pysyy ilman sopeuttamistoimia alijäämäisenä vuoteen 2002 saakka. Integraation seurauksena eli käytännössä EU:n veroharmonisoinnin johdosta valtion verotulot jäävät valtiovarainministeriön arvion mukaan vuonna 2002 noin 5 miljardia markkaa pienemmiksi kuin nykyperusteilla. Taloudellisessa katsauksessa arvioidaan veroasteen laskevan tänä vuonna 47 prosentista 46,7 prosenttiin ja ensi vuonna edelleen 45,8 prosenttiin. Vuonna 2002 veroaste arvioidaan noin 45 prosentiksi. Hallitus haluaa lisätoimia- Laskelmien mukainen valtiontalouden kehitys ei ole tyydyttävä. Valtiontalouden tulisi olla selvästi parempi aikana, jolloin talouden kasvu on vahvaa ja väestön ikärakenne on hyvä, korostetaan budjettiesityksessä.Hallitus pitää budjettiesityksen mukaan perusteltuna valtiontalouden ylijäämää nopean kasvun vuosina, jotta turvataan tarpeellinen liikkumavara talou skehityksen heikentyessä. Siksi on keskeistä huolehtia valtiontalouden vakauttamisen jatkumisesta myös lähivuosina. Julkisten menojen sopeuttaminen rahoitusmahdollisuuksiin on budjettiesityksen perusteella vaativa tehtävä, etenkin kun pitkällä aikavälillä väestön ikääntyminen lisää menopaineita eläke- ja terveydenhoitomenojen kasvaessa. Ratkaisuvaihtoehtojen valmistelu on hallituksen mielestä perusteltua aloittaa varhaisessa vaiheessa.
STT-IA |
TALOUS -SIVULLE