Pääjohtaja Iiro Viinanen kritisoi talouspolitiikkaa



Pohjolan pääjohtaja Iiro Viinanen arvosteli maanantaina voimakkaasti Suomen talouspolitiikkaa.


- Talouden rakenteelliset uudistukset ovat viime aikoina polkeneet paikallaan, eikä huippukasvulukuja ole voitu tämän takia hyödyntää maksimaalisesti, hän sanoi konserninsa seminaarissa.

Viinanen kehottaa palaamaan "talouden uudelleenjärjestelyn tielle".
- Tukiviidakko on edelleen jopa sosiaalisektorilla perkaamatta. Yleisesti kavahdetaan edes puhumasta sosiaaliturvaverkon kaikkien tietämistä väärinkäytöksistä. Asiaa vähätellään, vaikka kyseessä ovat mittavat rahamäärät, moraalin rapautumisesta puhumattakaan, Viinanen totesi.

Aiempi valtiovarainministeri patisti painamaan jarru budjettipolitiikassa. Viinasen mukaan Suomen taloutta vaivaa ylikuumeneminen. Kuumakalle ei hänen mukaansa kuitenkaan ole kuluttaja tai yritys, vaan valtio.
- Uhkakuva on, jos valtiontalous alkaa heiketä, että luottamus talouden hoitoon heikkenee, hän sanoi.

Viinanen puhui Pohjolan seminaarissa Pohjolan näkymät -otsikon alla. Talouspolitiikkaan hän sanoi puuttuneensa siksi, että vakuutusyhtiön menestys riippuu oleellisesti sijoitustoiminnan menestyksestä ja erityisesti osakemarkkinoiden kehityksestä.

Suomi ja Venäjä

Samassa tilaisuudessa pankinjohtaja Matti Korhonen puhui kansallisesta rahapolitiikasta ja rahaliitto EMU:sta. EMU:n yhteinen rahapolitiikkaa alkaa ensi vuoden alussa ja sitä vetää Euroopan keskuspankki.

- Markkinoilla ja talouslehdissä on pohdiskeltu, mikä on lyhyiden korkojen taso, jolla EKP:n yhteinen rahapolitiikkaa ensi vuoden alussa alkaa.

- Tämä on kysymys, johon ei tällä hetkellä kukaan voi vastata. EKP:n aloituskorosta päättää EKP:n neuvosto vuoden vaihteen tienoilla sen ajankohdan näkymien perusteella, Korhonen sanoi.

Korhonen puuttui myös Venäjän kriisiin. Sen seurauksena Norjan ja Ruotsin kruunut ovat heikentyneet. Norjan kruunun heikkenemiseen on vaikuttanut myös öljyn hinnan putoaminen.
- Voi vain kuvitella, miten Suomen markkaparan tässä tilanteessa olisi käynyt, mikäli Suomi olisi jäänyt EMU:n ulkopuolelle, Korhonen sanoi.

Korhosen mukaan on ennenaikaista valittaa Ruotsin kruunun heikkenemistä. Se tuskin on pysyvää.

- Kukaan ei osaa sanoa, miten Venäjän kriisi ratkeaa. Varmasti voidaan kuitenkin sanoa, että mikäli Venäjän tilanne vie maailmantalouden mullin mallin, mikään kansallinen rahapolitiikka ei voisi eristää Suomea sen aiheuttamilta vaurioilta.

- Maantieteellisestä asemastaan Suomi ei pääse irti, mutta EMU on hyvä yritys vakauttaa tämän ympäristön häiriöalttiutta, hän sanoi.

STT-IA
1.9.1998


POLITIIKKA -SIVULLE