 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Suomalaisyritykset: Itälaajentuminen ei saa uhata EU:n sisämarkkinoita
EU:n jäseniksi pyrkivien Itä-Euroopan maiden on mahdollisimman nopeasti täytettävä unionin sisämarkkinoiden säännöt, katsovat suomalaisyritykset. Keskuskauppakamarin teettämän selvityksen mukaan yritykset suhtautuvat itälaajentumiseen myönteisesti, ja näkevät sen muodostavan Keski- ja Itä-Eurooppaan selkeän ja vakaan markkina-alueen.Selvitys perustuu parinkymmenen yrityksen edustajan haastatteluun. Nimiä ei julkistettu, mutta osanottajat toimivat Puolan tai Viron markkinoilla. Raportin kirjoittaja, EU-asiamies Pekka Impiö totesi, että hallinnon ja hallintokulttuurin kehittymättömyys on suuri ongelma. Lakeja kyllä säädetään nopeaan tahtiin, mutta soveltaminen ontuu pahasti kaikissa maissa. Kaupan esteitä on paljon, selvityksessä todetaan. Hakijamaissa on usein EU:sta ja toisistaan poikkeavat standardit, tuotteet on tarkastettava ja sertifioitava erikseen joka maassa, mihin voi vierähtää vuosikin. - Tullijärjestelmän toimintaa kuvaillessaan monet haastateltavat käyttivät voimasanoja, Impiö kertoi. Esimerkiksi Puolassa tullisäädöksiä sovelletaan eri tavalla eri alueilla, koska mutkikkaita tullisääntöjä tulkitaan eri tavalla piiristä toiseen. Tullitariffit ovat tulkinnanvaraisia, eivätkä vastaa EU:n käytäntöä. Monet maat vaativat vielä pitkäksi ajaksi rahatakuita, jotka on maksettava ennakkoon.
Kaukana EU-tasostaKeskuskauppakamarin toimitusjohtaja Kari Jalas muistutti, että nykyiset hakijamaat Itä-Euroopassa ovat huomattavasti kehittymättömämpiä kuin unionin nykyiset jäsenet. Lähtötaso on alhainen, myös hallinnossa, eikä yksikään hakijamaa tällä hetkellä täytä jäsenyyden edellytyksiä. - Yhdessä komission raportissa todettiin, että olisi hyvä jos jokaisella tuomioistuimella olisi tieto voimassaolevasta lainsäädännöstä, tai edes puhelin, sanoi Jalas. Keskuskauppakamari on laskenut, kuinka kauan hakijoiden kestäisi saavuttaa EU-maiden keskimääräinen elintaso. Jos EU-maiden kasvu olisi vuositasolla 2,5 prosenttia ja hakijoiden 5 prosenttia, olisivat vauraimmat hakijat eli Tshekki ja Slovenia EU-tasolla vuonna 2020. Viro nousisi tälle tasolle vasta 2055. EU suunnittelee maksavansa hakijoille tukea noin 18 miljardia markkaa vuodessa auttaakseen niitä kehittämään talouttaan. Suomalaisyritykset toivovat, että EU-tuet käytetään tavalla joka edistää yritystoimintaa yleensä, eikä piilotukena paikallisille yrityksille. Erityisen kiire olisi kehittää tullin, kaupparekisterien, veroviranomaisten ja kilpailuviranomaisten toimintaa. Itälaajentumisen yhteydessä on kaavailtu siirtymäaikoja puolin ja toisin, mutta suomalaisyritykset toivovat, että niihin turvauduttaisiin mahdollisimman vähän.
Yritykset pelkäävät, että hakijamaat saisivat näiden turvin viedä EU:n markkinoille tuotteita jotka eivät täytä unionin ympäristö- ja turvallisuusnormeja.
IA |
POLITIIKKA -SIVULLE