Lama käynnisti talouspoliittisen keskustelun


Suomen suuren laman aikana taloustutkijat ja päätöksentekijät olivat eri mieltä talouspolitiikasta: raha- ja valuuttakurssipolitiikasta, finanssipolitiikan kireydestä ja työmarkkinoiden joustoista, hyvinvointivaltion toiminnasta.

Suuri lama -kirja käsittelee 1990-luvun alun poikkeuksellisen syvää talouskriisiä ja sitä seurannutta talouspoliittista keskustelua. Kirjassa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava ekonomisti Jaakko Kiander ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen johtaja Pentti Vartia tutkivat laman aikaista päätöksentekoa, mutta "eivät hae syyllisiä".

Lama-aikana valuuttakurssipolitiikka nousi keskeiseksi talouspoliittiseksi tekijäksi. Osa kannatti vakaata markkaa ja osa oli valmis luopumaan kiinteistä kursseista. Erimielisiä oltiin myös siitä, millaista rahapolitiikkaa olisi pitänyt harjoittaa sen jälkeen, kun markkaa päästettiin kellumaan syksyllä 1992.

Suomen Pankkia arvosteltiin silloin devalvoitumisen jarruttamisesta ja korkeista koroista. Keskuspankki taas pelkäsi pääomapakoa ja katsoi suojelevansa valuuttavarantoa.

Kun akuutti valuuttakriisi poistui, keskuspankki perusteli korkeita korkoja inflaatio-odotuksilla.
- Sen aikaiset kansainväliset ja kotimaiset inflaatioennusteet osoittautuivat ylimitoitetuiksi ja jälkikäteen politiikkaa voidaan pitää tarpeettoman kireänä, kirjoittajat toteavat.

Velkadeflaatio

Kiander ja Vartia puhuvat paljon ilmiöstä nimeltä velkadeflaatio. Velkadeflaatiossa yritykset ja kotitaloudet pyrkivät kohentamaan talouttaan myymällä varallisuuttaan. Suurin osa yrityksistä oli laman alkaessa pahasti velkaisia.

Myös kotitalouksista noin puolet oli nettovelallisia; velkaa oli enemmän kuin säästöjä.

Heikon talouskehityksen ja korkeiden korkojen takia varallisuuskohteiden - kiinteistöjen, asuntojen ja osakkeiden - hinnat romahtivat. Lisäksi kotitaloudet pyrkivät lyhentämään velkojaan myymällä varallisuuttaan. Se edelleen laski varallisuusesineiden hintaa. Yrityksillä oli edessään taseongelmat.

- Kun menojen karsiminenkaan ei riittänyt taseiden tasapainottamiseen, eivätkä tulovirrat riittäneet korkomenoihin, olivat tuloksena luottotappiot, pankkikriisi ja pankkituki, kirjoittajat toteavat.

Velkadeflaatio tuli tutkijoiden mukaan yllätyksenä. Edellisestä vastaavasta tilanteesta oli ehtinyt kulua 60 vuotta.
- Jälkikäteen voi sanoa, että deflaation merkitystä varallisuuskäyttäytymiseen laman aikana yleisesti ottaen aliarvioitiin, kirjoittajat toteavat.

Keskusteltiinko riittävästi rahamarkkinoiden vapauttamisesta

Rahamarkkinoiden vapauttaminen on usein laskettu yhdeksi kasinotalouteen ja osittain myös lamaan johtaneeksi tekijäksi. Suomi aloitti rahamarkkinoiden vapauttamisen 1980 ja viimeinen askel sillä tiellä otettiin 90-luvun alussa.

Suuri lama -kirjan julkistamistilaisuudessa tohtori Jukka Pekkarinen korosti, ettei Suomen talouden rakenteet olleet valmiita vastaanottamaan rahamarkkinoiden vapautta.
- Oliko big bang, siis vapauttaminen, pakko tehdä niin nopeasti, hän kysyi.

Kirjan mukaan pankkitarkastusviraston ylijohtaja Jussi Linnamo jo 1980-luvulla varoitti liberalisoinnin riskeistä ja vuonna 1987 hän halusi perinteisen säätelyn tilalle selkeät pelisäännöt ja lisää valtuuksia valvoville viranomaisille.
- Näitä ei kuitenkaan tullut, vaan valvonta jäi hampaattomaksi.

Linnamo lanseerasi "kasinotalouden" suomalaiseen keskusteluun ja asettui vastustamaan osakemarkkinoiden ylilyöntejä, tutkijat kirjoittavat.

Tämä on yksi esimerkki keskustelusta, jota lamaa ennen ja laman aikana käytiin. Kirjan kirjoittajat tähdentävät kuitenkin, ettei yksittäisillä kriittisillä puheenvuoroilla ollut vaikutusta eikä niihin kiinnitetty huomiota.

Mitä lama opetti?

Lama kirjoittajien mukaan opetti, että talouskriisejä sattuu aina silloin tällöin. He korostavat lamaan varautumisen tärkeyttä.

- Epävarmuuden aiheuttamia ongelmia voidaan vähentää varautumalla. Varautumiskeinoja ovat muun muassa vakuuttaminen, varastointi, riskien hajoittaminen, valvonnan tehostaminen ja joustavuuden lisääminen. Yksi keino on vaihtoehtoisten tulevaisuudenkuvien pohdiskelu.

Lisäksi kirjoittajat korostavat talouspoliittisen keskustelun merkitystä.
- Tällä alueella Suomessa on yhä kehittämisen varaa, he toteavat.

Vartian mukaan vastapuolen argumentteja ei tarvitse hyväksyä, mutta on pyrittävä ymmärtämään ne.

STT-IA
4.9.1998

TALOUS -SIVULLE