Viikonlopun politiikkaa lyhyesti

Puolet suomalaisista pitää ydinjätteen kalliohautausta järkevänä

Jos kalliohautauksen ainoa vaihtoehto on jatkaa nykyistä välivarastointia vesialtaassa, kalliohautauksen kannatus kasvaa 62 prosenttiin. Miehet suhtautuivat kalliohautaukseen naisia myönteisemmin. Naisista peräti 46 prosenttia torjuu koko ajatuksen.

Puolueista erityisesti SDP:n ja kokoomuksen kannattajat pitävät jätteen hautausta peruskallioon järkevänä. Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla asuvat suhtautuvat asiaan jonkin verran myönteisemmin kuin Väli-Suomen ja pohjoisen asukkaat.

Tutkimuksessa kysyttiin myös kansanedustajien kantaa asiaan. Tavoitetusta 150 kansanedustajasta 103 oli kalliohautauksen kannalla ja 19 sitä vastaan. Kantaansa ei osannut vielä sanoa 28 edustajaa. Suomen Gallup haastatteli tutkimukseen tuhatta suomalaista elo-syyskuun vaihteessa.

Vasemmistoliiton Vokkolainen epäilee keskustan tavoittelevan porvarihallitusta

- Tämä puolestaan voi tulla kyseeseen vain porvaripuolueiden ja etenkin keskustapuolueen suuren vaalivoiton tuloksena, Vokkolainen sanoi sunnuntaina Kuopiossa.

Vokkolaisen mielestä työreformi on sellainen hallitusoven kynnys, joka mitä todennäköisimmin jättää keskustan hallituksen ulkopuolelle ainakin, jos nykyisenkaltainen laajapohjainen hallituspohja on pyrkimässä uudelleen.

Vokkolainen pahoitteli "kepun itsensä rakentamaa kynnystä", sillä hän uskoi keskustan suhtautuvan esimerkiksi Itä-Suomi -työryhmän esityksiin ja niitä koskevaan hallituksen periaatepäätökseen aivan toisella tavalla kuin kokoomuksen.

- Itäsuomalaisittain katsoen asia on jäänyt pelkäksi puheeksi ja paperiksi vailla konkreettisia ja tuntuvia tekoja, joiksi en laske niitä muruja, joita ensi vuoden budjettiehdotukseenkin jälleen kerran on sisällytetty muka todisteeksi periaatepäätöksen toteuttamisesta, Vokkolainen arvosteli.

Heinonen pelkää kuntien talousvaikeuksien pirstovan peruskoulun

Heinosen mielestä valtiovallan pitäisi mahdollisuuksien mukaan tasoittaa kuntien taloudellisia eroja.

- Opetusministerinä mietin sitäkin, pitäisikö sittenkin palata taaksepäin eli korvamerkitä kuntien valtionapu, jotta kyettäisiin riittävässä määrin kanavoimaan voimavaroja peruskouluun. Sitä kautta turvattaisiin tietyt perusasiat kaikissa kunnissa, Heinonen pohtii.

Heinonen sanoo lähtevänsä siitä, että julkisesti ylläpidetty peruskoulu on suomalaisen koulujärjestelmän ydin. Ministeri ei toivo yksityiskoulujen lisääntymistä.

Väyrynen: Lännessä aihetta itsekritiikkiin Venäjän vuoksi

Väyrynen kirjoittaa mm. Satakunnan Kansassa lauantaina julkaistussa kolumnissaan, että Venäjällä turvauduttiin länsimaiden neuvojen ja jopa painostuksen ohjaamana shokkiterapiaan ja alettiin toteuttaa raakaa markkinataloutta.

- On totta, että Venäjän nykyiset vaikeudet johtuvat paljolti siitä, ettei uudistuksia ole kyetty toteuttamaan riittävän ripeästi.

- Suurempi syy on kuitenkin ilmeisesti se, että uudistuspolitiikkaan valittiin alun perin väärä strategia. Ja tähän strategiaan Venäjän johdattelivat länsimaiden poliitikot, talousasiantuntijat ja pankkiirit, Väyrynen kirjoittaa.

Kun länsimaissa on tapana sanoa, että markkinatalous ja demokratia käyvät käsi kädessä, näyttävät ne Venäjällä Väyrysen mukaan joutuvan ristiriitaan keskenään.
- Venäjän nykyinen markkinatalous on taloudellista harvainvaltaa, jolla ohjataan demokratian periaatteiden vastaisesti myös poliittista päätöksentekoa.

- Toisaalta Venäjän kansa saattaa kaiken kokemansa jälkeen päätyä kansanvaltaisia teitä - parlamenttivaaleja - käyttäen ratkaisuun, joka merkitsee ainakin osittaista poikkeamista markkinatalouden periaatteista.

Väyrynen arvioi, että edessä voi olla ainakin osittainen paluu valtiojohtoisempaan järjestelmään, koska vaikutusvaltaiset rahapiirit eivät hyväksy kunnollista verotusjärjestelmää ja toimivia talouselämän pelisääntöjä.

Enestam: Kunnan tulee vastata pelastustoimesta

Enestam totesi lauantaina Tampereella, että hallituksen keväällä antama esitys uudeksi pelastustoimilaiksi tulisi hyväksyä kunnallisen vaihtoehdon pohjalta. Esityksen mukaan kunta vastaa pelastustoimen palvelujen tuottamisesta paikallisella tasolla.

Kuntaliitto on ollut sitä mieltä, että pelastustoimi pitäisi siirtää valtiolle. Enestam piti välttämättömänä, että lain hyväksymisen jälkeen pelastustoimen ongelmista ja pitkän aikavälin kehittämisvaihtoehdoista käydään perusteellinen keskustelu.

Ministeri Enestamin mukaan pelastustointa koskettaneet kaksi työtaistelua ovat osoittaneet tarpeen parantaa palokuntien työoloja. Ministeriö odottaa mielenkiinnolla Kuntaliiton asettaman pelastustoimen työoloja selvittävän työryhmän työn tuloksia.

Pelastustoimen työyhteisön kehittämiseen liittyy myös työterveyslaitoksen kaavailema työyhteisöjen kehittämisohjelma, joka koskee kaikkia turvallisuusammatteja.

Enestam totesi, että hälytyskeskusten organisaation uudistamiseen liittyvät kysymykset tulisi ratkaista sisäministeriössä ensi vuoden alussa valtion talousarviokäsittelyn aikataulun vuoksi.

Ala-Nissilä patistaa varautumaan kasvun hidastumiseen

Ala-Nissilä viittasi lauantaina Turussa Venäjän, Kauko-Idän ja latinalaisen Amerikan talouskriiseihin, jotka ovat tuoneet talouteen epävarmuustekijöitä.
- Suomessa on tästäkin syystä erittäin tärkeä varautua parantamaan työllisyyttä hitaammankin talouskasvun oloissa, sanoi Ala-Nissilä.

Hän toisti keskustan ehdotuksen laajapohjaisesta talousuudistusten valmistelusta ja huomautti, että etsikkoaika on jo hukattu.

Karjalan palautus tulisi kalliiksi

Mikäli Suomi saisi menetetyn Karjalan takaisin, alueen kunnostuksen kustannukset saattaisivat Paason mukaan lopulta nousta paljon arvioitua suuremmiksi. Hän myös muistuttaa, että valtavan alueen kyky tuottaa rahaa takaisin valtion kassaan on kyseenalainen.

- Karjala on syrjäseutua. Sille olisi vaikea löytää sellaista taloudellista roolia, joka houkuttelisi investoijia, Paaso sanoo lauantain Ilta-Sanomissa.

Arkkitehti Paaso on työskennellyt aiemmin Venäjällä mm. Pietarin kunnostusprojektissa. Menetetyn Karjalan palauttaminen on noussut edelleen aika ajoin julkiseen keskusteluun Suomessa.

Lax: Taistelukoptereista päätös ensi vaalikaudella

Laxin mielestä eduskunnan vahvistaman puolustuspoliittisen linjan uskottavuus edellyttää päätöstä taistelukoptereista. Hän puhui merireservin valmiuskurssin avajaisissa lauantaina Helsingin Suomenlinnassa.

Taistelukoptereiden hankinta jäi avoimeksi sen jälkeen, kun eduskunta hyväksyi viime keväänä monien käänteiden jälkeen hyväksyi vain kuljetushelikoptereiden hankinnan.

Koonnut: IA
6.9.1998