Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti

Norrback moittii Helsingin Sanomia osaksi valtakoneistoa

Arvostelu johtuu tiistain Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksesta, jossa moitittiin Norrbackin viimeaikaisia kommentteja Venäjän tilanteesta. Lehti kirjoitti, että Norrbackin puhe on "herättänyt ulkopolitiikan muiden tekijöiden keskuudessa ristiriitaisia tunteita" ja että sitä manataan yksityisesti "vetäisyksi" ja "irtiotoksi".

- Ajattelisi, että tiedotusväline ensin ajattelee sananvapautta ja mielipiteiden vaihtoa eikä nosta esille tämäntyyppisiä asioita, Norrback sanoo.

Norrback ei aio vaieta vastaisuudessakaan, vaikka kirjoituksessa ehdotettiin hänelle jopa kuonokoppaa.
- Niin kauan kuin olen poliitikko, toimin poliitikon ehdoin ja virkamiehenä virkamiehen ehdoin. Myöskään virkamiehenä en ole rajoittamassa keskustelua, päin vastoin kannustan siihen, hän sanoo.

Kalliomäki: Seuraava eduskunta päättää ydinvoiman lisärakentamisesta

- Eduskunta tekee poliittisen päätöksen, yritykset tekevät ratkaisut investoinneista, täsmensi Kalliomäki ja sanoi päätösten olevan kokonaisratkaisu, jossa myös vaihtoehtoisilla energiamuodoilla on osuutensa.

Ministeri Kalliomäki sanoi myös olevansa vakuuttunut, että ydinvoimalla voidaan tuottaa kilpailukykyistä sähköä. Hän sanoi jo vuosia sitten rekisteröineensä ydinvoiman riskit, mutta ympäristösyistä kannattavansa sitä.

Claes Andersson jättää myös eduskunnan

Vasemmistoliitto olisi halunnut Anderssonin jatkavan eduskunnassa. Liitto olisi tarjonnut Uudeltamaalta kansanedustajaksi valitulle Anderssonille jopa vaalipiirin vaihtoa, mutta edes ehdokkuus Helsingissä ei saanut Anderssonia pyörtämään päätöstään.

Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Andersson jätti hallituspaikkansa puolueen uudelle puheenjohtajalle Suvi-Anne Siimekselle.

Kanal Ett: Kommunisteja rekisteröitiin Suomessakin

Ohjelmassa Ruotsin sosiaalidemokraattisen puolueen entinen puoluesihteeri, entinen ulkoministeri Sten Andersson kertoi, että Suomen ja Ruotsin demarit tekivät yhteistyötä tunnistaakseen henkilöitä, jotka saattaisivat uhata valtiovaltaa.

Ruotsin puolella rekisteröintiä hoiti informaatiotoimisto IB, joka oli itsenäinen elin, mutta toimi läheisessä yhteistyössä sosiaalidemokraattien kanssa.

Suomessa sitä hoiti "P-järjestö", jota johti SDP:n entinen puoluesihteeri Veikko Puskala, ohjelmassa kerrottiin. Järjestön toimintaa rahoittivat lähinnä suomalaiset suuryritykset, mutta Kanal Ettin mukaan rahojen jäljittäminen on miltei mahdotonta; rahaa saatiin mm. Valmetin edustustililtä.

Mielipiderekisteröinneistä on noussut Ruotsissa viime viikkoina suuri kohu, ja asian selvittämiseksi on vaadittu jo totuuskomission perustamista.

Tutkija Juhani Salminen kertoi SDP:n tiedusteluorganisaatiosta syksyllä 1996, tutkittuaan puolueen historiaa. Silloin kerrottiin, että organisaatiolla oli yhteyksiä muiden Pohjoismaiden lisäksi myös Länsi-Saksaan.

Eduskunta saa ihmisoikeuspoliittisen selonteon

Kyse ei ole tavanomaisesta eduskunnalle annettavasta hallituksen selonteosta. Selontekoa on käytetty lähinnä työnimenä. Halosen mukaan asiakirjalla joka tapauksessa vahvistetaan, että ihmisoikeudet ovat tärkeällä sijalla Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Selonteon antamisella juhlistetaan sitä, että yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen hyväksymisestä tulee kuluneeksi 50 vuotta joulukuussa. Suomessa ihmisoikeusjulistusta on tarkoitus tehdä tunnetuksi kansalaisten keskuudessa. Toimintamuotoja ovat mm. julkaisut, näyttelyt sekä ihmisoikeuslähettiläiden kouluttaminen.

Suomen ihmisoikeuspolitiikan painopisteet ovat vähemmistöjen, alkuperäiskansojen, naisten ja lasten oikeudet. Euroopassa Suomi on toiminut erityisesti romanien aseman parantamiseksi.

Myös naisten oikeuksia on viety aktiivisesti eteenpäin kansainvälisillä foorumeilla. Suomi pyrkii myös kuolemanrangaistuksen yleismaailmalliseen poistamiseen.

Aura: Valtio ei ratkaise länsimetron rakentamista

Auran mukaan pääkaupunkiseudun kuntien kannanotoista on saanut kuvan, että valtion toivotaan ratkaisevan kysymyksen länsimetrosta. Keskustelu metron jatkamisesta on jatkunut vilkkaana vuosia.

- Jos Helsinki ja Espoo päättävät rakentaa metron länteen, valtio osallistuu sen rakentamiseen vastaavalla tavalla kuin Vuosaarenkin metron rakentamiseen, Aura totesi.

Espoon nykyiseen kaupunkirakenteeseen ei ole taloudellista rakentaa metroa, mikä Auran mielestä selviää ilman isoja suunnitteluprojektejakin.

- Espoossa on ensin rakennettu kaupunki lähes valmiiksi ja sen jälkeen alettu keskustella metrosta. Järjestys on väärä. Suunnittelun pitäisi koskea sitä, millainen kaupunkirakenne Espoossa tulee olla, jos sinne halutaan rakentaa metro. Tämä tehtävä kuuluu Espoon kaupungille, Aura sanoi.

Koonnut: IA
3.9.1998