Kuolemanrangaistuksesta luopuminen ottaa koville Ukrainassa



Presidentti Leonid Kutshman vakuutteluista huolimatta maassa teloitettiin viime vuonna ainakin kolmetoista ihmistä. Euroopan Neuvosto kovistelee Ukrainaa muuttamaan tapojaan, mutta lähestyvät vaalit ja yleinen mielipide tekevät tenää.


Vuonna 1996 Ukrainassa pantiin täytäntöön Amnestyn mukaan 167 kuolemanrangaistusta. Enemmän ihmisiä teloitettiin tuona vuonna laillisesti vain Kiinassa.

Ukraina onkin ollut Euroopan Neuvoston viimeinen maa, jossa kuolemanrangaistuksia on vielä pantu täytäntöön. Teloitustapa periytyy neuvostoajoilta: pistoolinlaukaus päähän.

Ukrainan entinen oikeusministeri ja presidentti Kutshman kilpailija Serhiy Holovaty esitti syksyllä 1997 uutistoimisto Reutersille dokumentin, jonka mukaan viime vuoden ensimmäisellä puoliskolla tuomittiin 73 ihmistä kuolemaan ja teloitettiin kolmetoista.

Euroopan Neuvoston tutkimuksissa määrä osoittautui oikeaksi, mutta viranomaiset eivät pystyneet osoittamaan tarkempia tietoja EN:lle. Ainakin yksi teloitus on Amnestyn mukaan tapahtunut vielä viime toukokuun jälkeen.

Teloitukset valtionsalaisuuksia

Tarkkojen tietojen saanti teloituksista on vaikeaa, sillä Ukrainan lain mukaan teloitukset kuuluvat valtionsalaisuuksien piiriin, eikä niiden toteuttamisesta anneta tietoja edes omaisille. Kuolemaantuomittujen perheet ovatkin joutuneet elämään jatkuvassa epätietoisuudessa.

Holovatyn mukaan edes oikeusministeri ei välttämättä saa kaikkia tietoja teloitettujen nimistä ja teloituspäivistä. Tapa periytyy hänen mukaan stalinismin ajoilta. Entinen oikeusministeri epäileekin onko presidentin käskyillä tällaisessa järjestelmässä todellista merkitystä.

Amnesty puolestaan on asettanut vastuun kuolemanrangaistuksista presidentille, jolla on valta armahtaa tuomitut.

Presidentti Leonid Kutshma puolestaan vakuutti lokakuussa teloitusten päättyneen. Ukrainan parlamentin puhemies on vakuuttanut Euroopan neuvostolle lähettämässään kirjeessä, että parlamentti ottaa käsittelyyn aloitteen, joka koskee kuolemanrangaistuksen muuttamista elinkautiseksi vankeudeksi.

Lisäksi Ukraina on luvannut, että kaikkiin armahdusanomuksiin suhtaudutaan myönteisesti.

Takaraja huhtikuussa

Euroopan Neuvosto vaatii Ukrainaa luopumaan myös salassapitolaista, joka on estänyt luotettavan tiedonsaannin mm. teloitettujen lukumäärästä, henkilöllisyydestä ja hautapaikasta. Lisäksi EN vaatii kuolemanselleissä oleville vangeille parempia oloja ja tunnin mittaista ulkoiluaikaa päivittäin.

Vaatimustensa ponneksi EN:n parlamentaarinen yleiskokous päätti tammikuussa uhata Ukrainaa sulkemisesta järjestön toiminnan ulkopuolelle, jos maassa vielä toimeenpannaan teloituksia.

Ukrainan edustajien valtakirjojen hylkääminen otetaan esille neuvostossa huhtikuun lopulla, jos kuolemanrangaistuksen toimeenpanoista ei luovuta tai ellei tämän rangaistusmuodon poistamista koskeva lainsäädäntö etene.

Parlamenttivaalit hidastavat

Ukrainan parlamentti tuskin kuitenkaan on aivan pian halukas ottamaan kantaa asiaan. Kansan keskuudessa kuolemanrangaistuksella on huomattavaa kannatusta. Laajalle levinnyt järjestäytynyt rikollisuus tuottaa tämän tästä muun muassa kylmäverisiä palkkamurhia, joita yritetään kitkeä ankarilla rangaistuksilla.

Ukrainan viranomaiset vetoavat mielellään myös kustannuksiin, joita vankimäärän kasvaminen ja paremmat olot tuovat.

Maaliskuun lopulla pidettävissä parlamenttivaaleissa suosiota ei kerätä kuolemanrangaistusta vastustamalla. Tilanne on samanlainen monissa muissa Itä-Euroopan maissa. Esimerkiksi Virossa ei kuolemanrangaistuksen poistaminen lainsäädännöstä ole edennyt parlamentissa mihinkään.

Kuolemanrangaistustaan Ukrainassa odottaa Amnestyn mukaan vielä yli 260 vankia.

PETE PAKARINEN
6.2.1998


ULKOMAAT -SIVULLE