Ammattikorkeakouluja kehitetään vauhdilla - Kiristyvä kilpailu vaatii panostusta laatuun, mutta kiire aiheuttaa ongelmia


Ammattikorkeakoulujärjestelmän sisäänajo on täydessä käynnissä, eikä synnytystuskilta ole voitu täysin välttyä. Omat ongelmansa on aiheuttanut rajanveto tiedekorkeakoulujen ja ammattikorkeiden opetusohjelmien välillä. Kilpailu on lyönyt leimansa myös koulutukseen ja kumpikin korkeakoulusektori haluaa panostaa laatuun.

Kun AMK-järjestelmää on lähdetty Suomessa kehittämään, opetushallinnon tavoitteena on ollut kaksiosainen korkeakoululaitos. Yliopistojen ja AMK:n työnjaossa on lähdetty siitä, että tieteellinen tutkimus ja jatkokoulutus ovat yliopiston tehtävinä, kun vastaavasti ammattikorkeakoulujen tehtävissä korostuvat työelämän asiantuntija- ja kehitystehtävät.

Osa ammattikorkeista on edelleen väliaikaisia, mutta Suomeen on tarkoitus muodostaa noin 30 ammattikorkeakoulun verkko.

Ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmat kattavat lähes kaikki yhteiskunnan osa-alueet ja ne tähtäävät korkeakoulututkinnon suorittamiseen kiinteässä yhteydessä työelämään. Järjestelmän kokonaisuudessaan käynnistyessä Suomen korkeakouluopetuksen tarjonta on jo varsin runsasta, mutta AMK-sektori tähyää jo eteenpäin.

Opetusministeriön valmisteluryhmä on selvittänyt ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia järjestää 60 opintoviikon laajuisia jatkotutkintoja, jotta työelämän nopeasti muuttuviin vaatimuksiin voitaisiin vastata entistä paremmin.

Tarkoituksena ei ole muodostaa kaksiportaista AMK-tutkintojärjestelmää, vaan jatkotutkintokelpoisuuden antaisi suoritettu AMK-tutkinto ja vähintään kolmivuotinen työkokemus. Jatkotutkintomallia on tarkoitus kokeilla muutamassa pilottikoulussa, joiden kokemuksia seurataan tiiviisti.

Jatkotutkinto-oikeuden saamisen perustana tulisi ehdotuksen mukaan olemaan tiukka laatuarviointi, joten useille vielä nykyistenkin tutkintojen opintosisältöjen toteuttamisen kanssa painiskeleville AMK:lle jatkotutkinnot eivät ole ainakaan nyt ajankohtaisia.

Jatkotukintojärjestelmä on kuitenkin AMK-sektorin selkeä vastaus AMK-tutkinnon jälkeisille yliopisto-opinnoille.

Epäselvyyttä tutkintonimikkeissä, rajalliset resurssit

Ammattikorkeakoulujärjestelmän nopeassa rakentamisessa on opetusministeriön taholta painotettu AMK-yksiköiden laatua ja osaamista. Korkeakoulujen arviointineuvosto on kehittänyt uusia arviointimenetelmiä osana korkeakoulujen kehittämistä. Ammattikorkeakouluissa laaditaan mm. itsearviointiraportti, jonka lisäksi arviointineuvoston toimilupajaosto suorittaa arviointikohteisiin arviointikäynnin.

Vaikka AMK-järjestelmässä halutaan panostaa laatuun ja tarjota tasavertainen vaihtoehto yliopisto-opiskelulle, on joillakin aloilla esiintynyt ongelmia opintosisältöjen mukauttamisessa uuteen järjestelmään. Tutkintonimikkeetkään eivät ole vielä kaikilla aloilla selvät.

Sosiaalialaa ammattikorkeakouluissa opiskeleville tutkintonimikettä ei ole saatu vielä lainkaan vahvistettua, mikä on ymmärrettävästi hermostuttanut alan opiskelijoita.

Turun seudulla ammattikorkeakoulut joutuivat syksyllä kamppailemaan resurssipulaa vastaan, kun muutaman vuoden toimineen Turun ammattikorkeakoulun rinnalle perustettiin Varsinais-Suomen väliaikainen AMK.

Turun Sanomat uutisoi syyskuun lopulla uuden yksikön vaikeuksista järjestää opetusta sisäänotetun opiskelijamäärän ylittäessä reilusti toimintakapasiteetin rajat. Esimerkiksi ATK-opetusta ei välineistön puuttuessa voitu käytännössä järjestää. Yllättävät vaikeudet johtivat pikaisesti Turun seudun ammattikorkeakoulujen yhdistämiseen.

Opetusministeri Heinonen selkeän roolijaon kannalla

Yksi keskustelua herättänyt aihe AMK-sektorin ja yliopistojen toiminnan tavoitteissa on ollut tutkimuksen osuus. Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen näkee tieteellisen tutkimuksen kuuluvan yliopistosektorille ja on painottanut ammattikorkeakoulujen soveltavaa ja käytännönläheistä toimintatapaa.

Jotkut ammattikorkeakoulut ovat ilmaisseet halukkuuden yhteistyön lisäämiseen yliopistojen kanssa nimenomaisesti tutkimuksen saralla. Ainakin julkisuudessa tämä on usein tulkittu lipsumiseksi AMK:n alkuperäisestä tarkoituksesta.

Olli-Pekka Heinonen ilmaisi syyskuussa Satakunnan ammattikorkeakoulussa pitämässään puheessa haluavansa pitää yliopistojen ja korkeakoulujen profiileja tutkimusalueella mahdollisimman erillään.

Maakunnissa panostetaan alueelliseen kehitykseen

Satakunnan ammattikorkeakoulun rehtori, Seppo Pynnä, ei myöskään asetu tutkimustavoitteissa merkittävästi eri kannalle kuin opetusministeri.

Pynnän luotsaama SAMK käsittää mm. merenkulun, tekniikan ja liiketalouden yksiköt. 5000 opiskelijan ja viidessä kaupungissa toimivan koulutuskokonaisuuden ylimmät hallintoelimet sijaitsevat Porissa. Pynnä näkee SAMK:n olevan merkittävä laitos koko Satakunnan alueellisessa kehittämisessä.

- Ammattikorkeakoulujen intressit ovat selkeästi työelämälähtöisiä. Yliopistojen kanssa voidaan tehdä yhteistyötä, mutta erilaisin tavoittein.

Pynnänkin mielestä tieteellinen tutkimus kuuluu tiedekorkeakouluille, mutta sopivassa määrin toteutettu soveltava tutkimus ja kehitystyö palvelee maakunnallisia etuja.
- Perustutkimusta ei tehdä yhteistyössä yliopistojen kanssa, mutta yliopistoja hyödynnetään esimerkiksi opettajien jatkokoulutuksessa.

Pynnä myöntää, että nykyisessä kilpailuyhteiskunnassa myös koulutuksessa kilpaillaan entistä enemmän.
- Ammattikorkeakoulut tulevat kilpailemaan keskenään ja yliopistojen kanssa myös jatkossa.

Kilpailu saa panostamaan laatuosaamiseen

Pynnän mielestä liike-elämän periaatteita noudatteleva terve kilpailu on kaikkien osapuolten etu. Satakunnassakin panostetaan laatuun ja toimintojen edelleen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulujen koulutusjärjestelmän kehittämisessä on vahvasti mukana eri AMK:n edustajista muodostuva rehtorien neuvosto, ARENE.

Pynnä ei halua ottaa kantaa Varsinais-Suomen vaikeuksiin järjestää AMK-opintoja, mutta sanoo, ettei SAMK:ssa olla törmätty ylitsepääsemättömiin ongelmakohtiin.
- Kaikkiin suuriin muutoksiin liittyy aina hankaluuksia, mutta kokonaisuutena SAMK on lähtenyt hyvin käyntiin.

Pynnä listaa lähiajan haasteiksi soveltavan tutkimuksen ja tuotekehityksen osana rahoitusta ja koulun yhteiskunnallista tehtävää. Myös AMK-sektorin yhteisten tietojärjestelmien ja jatkotutkintomallin kehittämishankkeisiin tullaan panostamaan.

Lisäksi Satakunnan ammattikorkeakoululla on joitain yhteistyöprojekteja mm.Turun yliopiston alaisuudessa toimivan merenkulkualan tutkimus- ja koulutuskeskuksen kanssa. Seppo Pynnä painottaa kaikessa kehitystyössä eniten yhä tiiviimpiä yhteyksiä elinkeinoelämään osana opetussuunnitelmia.
- Toiminnan perustana ovat kiinteät yhteydet työnantajiin.

Ammattikorkeakouluopiskelijat haluavat laadun korvaavan määrää

Suomen ammattikorkeakouluopiskelijoiden liitto, SAMOK ry., seuraa aitiopaikalta koulutusalansa kehitystä ja ottaa kantaa uudistuksiin.

Liiton pääsihteeri, Timo Oravainen on myös duaalimallin kannalla eli hänen mielestään molempia korkeakoulujärjestelmiä tarvitaan eriytettyinä. Oravaisen mielestä ammattikorkeakouluja muodostettaessa ei voi välttää käytännön ongelmia, mutta hän haluaisi pitää jalat maassa nopeatempoisessa kehitystyössä.

- Ennen kuin puhutaan jatkotutkinnoista, olisi perustutkinnot saatava vankalle pohjalle.

Oravainen sanoo, että perustettavalle AMK:lle olisi oltava selkeä tarve, eikä tavoitteeksi pitäisi asettaa mitään tiettyä koulujen määrää.
- Toimiluvan saamisen kriteereiden on oltava ennen kaikkea laadullisia. 20-30 AMK:a voisi olla sopiva määrä, yksikköjä ei ole hyvä synnyttää kuin sieniä sateella.

Työelämäyhteydet ja tiedotus tärkeitä

Oravainen pitää tärkeänä, että työelämäyhteydet toimisivat niin, että työnantajat osallistuisivat vuorovaikutteisesti koulutukseen ja suunnitteluun.
- Tiedotusta opiskelun ja työelämän välillä pitäisi edelleen tehostaa.

Oravainen ei näe yliopistojen vievän opiskelijoita AMK-sektorilta. Hänkin kannattaa jonkinasteista kilpailua koulujen välillä. Oravainen myöntää, että jatkuva yleisen koulutustason korottaminen tulee johtamaan aivovientiin ulkomaille.
- Vapaat työmarkkinat houkuttelevat opiskelijoita ulkomaille.

Vaikka ammattikorkeakoulut painottavat työelämäyhteyksiä, myös yliopistoissa rekrytointipalvelut ovat lisääntyneet ja yritykset haalivat työntekijöitä suoraan korkeakoulujen penkeiltä. Tämä lisää väistämättä AMK-sektorin ja tiedekorkeakoulujen astumista ainakin varovaisin askelin toistensa reviireille.

Joka tapauksessa uusi korkeakoulujärjestelmä valmistaa Suomeen tulevina vuosina niin paljon korkeasti koulutettuja, että kysymys suorittavan työn tekijöistä tulevaisuudessa voi aiheuttaa uudelleenarviointeja koulutuksen suhteen.

MIKKO LAITINEN
6.11.1998

POLITIIKKA -SIVULLE