Europarlamentaarikoille kaavaillaan tasapalkkaa ja uutta ohjesääntöä kulukorvauksista

Suomalaismepeille luvassa 72 prosentin kuoppakorotus


EU-parlamentaarikkojen palkkojen huikeat erot halutaan panna kuriin. Tarkoituksena on tasata palkat maksamalla jokaiselle edustajalle sama peruspalkka, joksi kaavaillaan yli 34 000 mk/kk.

Tämä merkitsisi, että huonosti palkatut suomalaisedustajat saisivat runsaskätisen kuoppakorotuksen, sillä nykyinen keskipalkka 19 800 mk nousisi peräti 72 prosenttia. Miinuspuolella olisi kuitenkin lentolippujen korvaaminen tosiasiallisten kustannusten mukaan.

EU-parlamentti on Amsterdamin sopimukseen sorvatun pykälän perusteella ryhtynyt tosissaan rustaamaan parlamentaarikkojen palkkaohjesäännön muuttamista. Tällä hetkellä edustajat saavat hyvin erilaista palkkaa, koska se on sidottu kunkin jäsenmaan parlamenttien maksamiin palkkoihin.

Kuusitoista suomalaista Euroopan parlamentin jäsentä saavat samaa palkkaa kuin suomalaiset kansanedustajat. Käytännössä palkan suuruus riippuu ikälisistä vaihdellen 16 600-21 150 mk/kk. Tällä palkalla suomalainen meppi on EU-parlamentin palkkatilastossa vasta 13. sijalla. Vain ruotsalaiset ja espanjalaiset edustajat ovat vieläkin huonommassa asemassa. Palkkatilaston kärjessä ovat italialaiset ja itävaltalaiset.

Sama palkka samasta työstä

Parlamentin institutionaalisten asioiden valiokunta on laatimassa mietintöä, jonka kantavana periaatteena on "samasta työstä sama palkka". Parlamentissa on jo vuosikausia ihmetelty, miksi toisille edustajille maksetaan tuntuvasti suurempaa palkkaa kuin toisille, vaikka työ on tismalleen samaa.

Kaikki tähänastiset muutosyritykset ovat kilpistyneet siihen, ettei niille ole juridista oikeutusta. Kansallisten parlamenttien palkkataulukoiden orjallinen seuraaminen on jäänyt ainoaksi vaihtoehdoksi.

Uusi käänne syntyi, kun viime kesäkuussa solmittu Amsterdamin sopimus antaa parlamentille mandaatin esittää neuvostolle yhtenäistä palkkaohjesääntöä. Parlamentti toimii aloitteen tekijänä, mutta lopullisen päätöksen tekee EU-ministerineuvosto yksimielisesti saatuaan siitä sitä ennen komission lausunnon.

Esitystä laativa saksalainen demariedustaja Willi Rothley laskee, että nykyisten EU-parlamentaarikkojen keskipalkka on 5677, 62 ecua eli noin 34 065 mk/kk. Tätä keskipalkkaa hän ehdottaa uudeksi yhteiseiseksi palkaksi.

Palkka voi tippuakin

Siirtyminen keskipalkkaan merkitsisi kuitenkin, että monille edustajille kävisi kalpaten - palkka putoaisi. Näin ainakin italialaiset, itävaltalaiset ja saksalaiset mepit jäisivät nuolemaan näppejään. Palkkalistan huipulla olevat italialaiset saavat peräti 59 000 mk/kk.

Tämän vääryyden korjaamiseksi Rothley ehdottaa, että uudelleen valitut jäsenet saavat itse valita, ottavatko he uuden keskipalkan vai vanhan kansallisesti maksetun palkan.

Tämä pelivara koskisi vain ensi kesäkuussa valittavaa uutta parlamenttia. Ilman sitä esitys tyrmättäisiin heti kättelyssä parlamentissa ja se edesauttaa uudistuksen yksimielistä läpimenoa neuvostossa. Muuten palkkakiistassa häviölle jääneet maat kaataisivat koko hankkeen.

Lentoliput business-luokassa

Vaikka uusi palkka korottaakin suomalaisten edustajien palkkoja rutkasti, se ei kuitenkaan välttämättä merkitse, että tilipussi lihoaa. Syynä on se, että pahaa verta synnyttänyt lentolipuilla rahastaminen on määrä jättää historiaan. Nyt edustaja saa lippukorvauksen kilometrien mukaan kotipaikasta Brysseliin tai Strasbourgiin. Uudessa esityksessä liput korvataan business-luokassa todellisten kustannusten mukaan.

Siten useiden tonnien viikottainen lisäansio poistuisi, koska mepit eivät enää lentelisi turistiluokassa ja kuittaisi itselleen syntynyttä erotusta.

Edestakainen lentolippu Helsinki-Bryssel maksaa turistiluokassa tällä hetkellä noin 2300 mk, mutta kilometrikorvausta matkasta syntyy lähes 10 000 mk. Viikottain pelkästä lentämisestä syntyy näppärästi noin 6000-7000 mk lisäansiot. Eniten lipuilla tienaa EU-parlamentaarikko Paavo Väyrynen (kesk), koska hänen kotipaikkansa on tätä nykyä Rovaniemellä eikä enää Tuusulassa.

Toisaalta mahdollisia menetyksiä kompensoi se, että uusi palkka olisi kevyen yhteisöverotuksen piirissä, mikä sujuttaisi käteen kullekin edustajalle arviolta noin 30 000 mk/kk.

Rothleyn mietintö on tulossa koko parlamentin käsittelyyn joulukuussa. Sen läpimeno on selkeydestään huolimatta epävarmaa, sillä EU-vaalien läheisyys säikyttää monet edustajat painamaan punaista nappulaa.

MARGIT HARA
6.11.1998

TALOUS -SIVULLE