Työnantajat kavahtavat EU-tason ohjailua kansallisissa yrityksissä

EU:ssa kaavailtu yt-menettely toisi muutoksia myös Suomeen


EU aikoo säätää vähimmäisnormit siitä, miten henkilöstön ja työnantajan yhteistoiminta pitää yrityksissä järjestää. EU:n komission odotetaan antavan direktiiviehdotuksensa lähiaikoina, mahdollisesti jo alkavalla viikolla.

Asia koskee mm. tiedottamista henkilöstölle sekä neuvotteluja tilanteissa, joissa yritys suunnittelee työntekijöidensä vähentämistä tai tytäryhtiöidensä myymistä.

Jos komission direktiiviluonnos ei muutu aivan viime vaiheessa, se pakottaisi yritykset neuvottelemaan nykyistä laajemmin henkilöstönsä kanssa. Myös Suomen yhteistoimintalakia jouduttaisiin muuttamaan monelta osin.

Asian etenemistä on viivästyttänyt se, että Eurooppa-tason työnantaja- ja työntekijäjärjestöt eivät kyenneet neuvottelemaan keskenään uudistuksen sisällöstä, mihin niille oli annettu mahdollisuus.

Yksityisalojen työnantajia edustava Unice kieltäytyi keskusteluista ensin viime maaliskuussa, eikä sen kanta ollut muuttunut, kun komission antama harkinta-aika päättyi lokakuun lopussa.

Työnantajien mielestä EU:n ei pitäisi puuttua siihen, miten asiat järjestetään kansallisissa eli vain yhdessä maassa toimivissa yrityksissä. Palkansaajapuolella lähdetään siitä, että työelämän keskeisissä asioissa pitää olla samat minimiehdot kaikissa EU-maissa.

Useammassa maassa toimiville yrityksille on jo säädetty oma menettelynsä henkilöstön tiedonsaannista sekä työnantajan ja henkilöstön edustajien yhteisistä tapaamisista. EU:n komission kaavailema pakollinen yhteistoimintamenettely koskisi kaikkia vähintään 20 työntekijän yrityksiä. Suomessa rajana on tällä hetkellä pääsääntöisesti 30 työntekijää.

Siinä myös määriteltäisiin aiempaa tarkemmin yhteistoiminnan menettelytavoista ja tuotaisiin uusia asioita yt-menettelyn piiriin. Ainakin suuremmat yritykset joutuisivat esimerkiksi laatimaan erityisen työllistämissuunnitelman.

Työnantajille uusia rangaistuksia

Merkittävin muutos ainakin suomalaiseen käytäntöön olisi se, että työntekijän työsuhteen päättämisessä lakia rikkonut työnantaja voisi joutua perumaan irtisanomisen. Tällä hetkellä työnantaja voidaan tuomita maksamaan korvauksia, mutta takaisinottovelvollisuutta ei Suomessa ole.

Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton TT:n Brysselin edustaja Jukka Ahtela sanoo, että kaavailtu yt-direktiivi on EU:n tämänhetkisistä työmarkkinahankkeista Suomen kannalta ehdottomasti vaikuttavin.

Suomalaisten palkansaajajärjestöjen Brysselin edustaja Heikki Pohja pitää kaavailtua takaisinottovelvollisuutta oikeana. Pohjan mukaan se koskisi vain todella törkeitä tapauksia ja pakottaisi työnantajat varovaisemmiksi, kun ne joutuisivat ottamaan tällaisenkin mahdollisuuden huomioon.

Suomessa yt-lakia muutettiin viimeksi pari vuotta sitten ja väljempään suuntaan. Henkilöstön vähentämistä edeltäviä pakollisia neuvotteluaikoja lyhennettiin, kun ne oli havaittu eräissä käytännön tilanteissa epärealistisen pitkiksi.

Työmarkkina-asioista vastaavan komissaarin Padraig Flynnin luotsaama direktiiviluonnos on herättänyt ristiriitoja myös komission sisällä. Arvostelua ovat nostattaneet erityisesti alhaisena pidetty 20 työntekijän raja sekä työnantajille kaavaillut rangaistukset menettelytapojen rikkomuksista.

STT-IA
8.11.1998

POLITIIKKA -SIVULLE