Holkeri tunnusti kehottaneensa Koivistoa lykkäämään eroilmoitustaan



Valtioneuvos Harri Holkeri (kok) kertoi tiistaina eduskunnan perustuslakivaliokunnan julkisessa kuulemisessa, että presidentti Mauno Koivisto oli päättänyt tyytyä kahteen presidenttikauteen jo vuonna 1988.


Holkerin mukaan Koivisto aikoi kertoa asian julkisuuteen, kun hallitus antoi tuona vuonna eduskunnalle esityksen siirtymisestä suoraan presidentinvaaliin.

Holkeri pääministerinä sai Koiviston kuitenkin lykkäämään ilmoitustaan, Koivisto kertoi pitkään odotetun kantansa kolmanteen kauteen maaliskuussa 1993 eli hän ilmoitti, ettei asetu ehdolle vuoden 1994 presidentinvaaleissa.

Holkeri kertoi asian taustasta perustuslakivaliokunnan julkisessa kuulemisessa, johon oli kutsuttu entisiä pääministereitä.

Kutsua olivat Holkerin lisäksi noudattaneet valtioneuvos Johannes Virolainen (kesk) ja kansanedustaja Esko Aho (kesk). Myös Kalevi Sorsaa (SDP) odotettiin paikalle, mutta tiettävästi tämä oli unohtanut tapaamisen. Presidentti Koivisto oli jo aikaisemmin kieltäytynyt kutsusta.

Perustuslakivaliokunta kuuli entisiä pääministereitä asiantuntijoina uuden hallitusmuotoesityksen 61. pykälästä, joka koskee hallituksen muodostamista. Sen lisäksi heiltä tivattiin näkemyksiä mm. suorasta presidentinvaalista.

Sekä Holkeri että Virolainen olivat nykyisen vaalitavan kannalla. Ahon mielestä olisi ollut parempi, jos olisi pysytty vuoden 1988 vaaleissa käytössä olleessa mallissa.

Siinä kansa olisi äänestänyt suoraan presidenttiehdokkaita, mutta jos kukaan ei olisi saanut yli puolta äänistä, valinnan olisivat tehneet samalle kertaa valitut valitsijamiehet.

Umpimielinen pääministeri esti

Holkeri kertoi Koiviston aikoneen ilmoittaa, ettei tämä asetu ehdolle vuoden 1994 vaaleihin, kun esitys suorasta vaalista vuonna 1988 annettiin.
- Silloin umpimielinen pääministeri meni hänen luokseen ja sanoi, että herra presidentti, näin et saa tehdä, Holkeri kuvasi omaa rooliaan.

Holkeri sanoi perustelleensa kantaansa Koivistolle sillä, että tämän ilmoitus aloittaisi välittömästi spekulaatiot seuraajasta eli presidenttipelin, mistä olisi valtakunnalle vain haittaa.

Koivisto suostui, mistä Holkerin mukaan seurasi se, että sosialidemokraattisen puolueen päätöksenteko presidenttiehdokkaan nimeämisessä viivästyi. Siitä taas seurasi Holkerin sanoin "jotain muuta".

Koiviston ilmoituksen lykkääntyminen merkitsi sitä, että sosialidemokraattien ehdokaskilpaan nousi mukaan Martti Ahtisaari. SDP:n todennäköisenä ehdokkaana pidetty Kalevi Sorsa hävisi puolueen esivaalin Ahtisaarelle, kun myös muut kuin SDP:n jäsenet saattoivat äänestää esivaalissa.

Aho pitäisi presidentin erossa

Varsinaista aihetta eli hallituksen muodostamista Holkeri ja Virolainen käsittelivät mm. muistelemalla Urho Kekkosen ajan hallitusten muodostamisia.

Holkeri sai hallituksen kokoamistehtävän Kekkoselta vuonna 1979, mutta samalla aikarajan, ettei asiassa saa tulla valmista ennen presidentin hiihtoretken päättymistä.

Sekä Holkeri että Virolainen olivat sitä mieltä, että hallituksen esitys Suomen hallitusmuodoksi on hallituksen muodostamista koskevan 61. pykälän osalta hyvä.

Hallituksen esityksessä todetaan, että eduskunta valitsee pääministerin, jonka tasavallan presidentti nimittää tähän tehtävään. Ennen pääministerin nimeämisestä eduskuntaryhmät ja puolueet neuvottelevat asiasta ja näiden neuvottelujen perusteella presidentti esittää eduskunnalle pääministeriehdokkaan.

Esityksen perustelujen mukaan presidentti saisi eduskuntaryhmien ja eduskunnan puhemiehen kuulemisen perusteella selvityksen hallitusneuvottelujen etenemisestä ja niiden tuloksesta.

Presidentin osuus korostuisi, jos puolueet eivät pääse eteenpäin neuvotteluissaan. Hän voisi asettaa esimerkiksi hallitustunnustelijan vauhdittaakseen asiaa.

Kolmikosta viimeksi pääministerinä ollut Aho halusi, että pykälä kirjoitettaisiin selvemmin ja sen perustelutkin paremmin.

Ahon mielestä normaalioloissa presidentillä ei pitäisi olla minkäänlaista roolia hallituksen muodostamisessa. Hän pitäisi presidentin reservinä, jonka apuun turvauduttaisiin vain poikkeustilanteissa.

Presidentiksi vain pääministeriksi?

Jos pykälä ei muutu, Aho kertoi harkitsevansa uudelleen arviotaan, jonka mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen pyrkivän henkilön ei kannata tavoitella presidentin tehtävää vaan pääministerin paikkaa.

Ahon mielestä hallituksen muodostamisen pitäisi olla eduskuntavetoista. Holkerin mielestä eduskuntavetoisuus toteutuu hallituksen esityksen pykälilläkin, jos eduskunta vain luottaa omaan tahtoonsa.

Perustuslakivaliokunnan kuulemisessa sivuttiin myös presidentin muita valtaoikeuksia. Holkerin mielestä on hyvä, että presidentti on mukana EU:n huippukokouksissa. Hän perusteli, että valtionpäämiehelle katetaan lautanen illallispöydässä aina lähelle isäntää, pelkkä hallituksen päämies saattaa jäädä kauemmas.

Seuraaviin presidentinvaaleihin entiset pääministerit välttivät ottamasta kantaa. Lähimmäs päästiin Virolaisen arviossa, jonka mukaan seuraava presidentti on varmasti mies, jos vastaehdokkaissa on peräti kolme naista.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan on määrä saada mietintö uudesta hallitusmuotoesityksestä valmiiksi niin, että se ehditään hyväksyä kertaalleen ennen vaaleja. Uusi eduskunta siunaisi sen toisen kerran ja voimaan perustuslait yhteen lakiin kokoava uudistus astuisi maaliskuun alusta vuonna 2000.

STT-IA
6.11.1998


POLITIIKKA -SIVULLE