Keskusta syöksyy kannustinloukkuun hyvissä ajoin ennen vaaleja


Keskustan vaalipuheiden arsenaali laajenee. Puolueen perustulotyöryhmä on julkaissut raportin perustulosta. Keskustan työreformi on ehkä jäänyt hiukan epäselväksi, mutta esitys perustulosta on paljon selkeämpi: jaetaan rutkasti rahaa kaikille.

Keskustan perustulomallissa ei ole kyse Vihreiden ajamasta kansalaispalkasta, vaan nykyisen sosiaaliturvan "uudistamisesta". Keskustan työryhmän mukaan nykyistä syyperusteista järjestelmää yksinkertaistetaan ja vahvistetaan.

Työ ja sosiaaliturva sovitetaan joustavammin yhteen, vähemmän tuottavan työn verokiilaa kavennetaan, työnantajamaksuja porrastetaan ja työn käsitettä laajennetaan kattamaan esim. koti- ja hoivatyöt sekä kansalaissopimukset.

Kepun perustulotyöryhmän mielestä tämä on kelpo politiikkaa, joka rahoitetaan ikiliikkujaperiaatteella: perusturvauudistus vähentää työttömyyttä ja se puolestaan mahdollistaa uudistuksen kestävän rahoittamisen.

Työryhmä ei tietenkään esitä asiasta mitään laskelmia. Myöskään uudistuksen maksuajasta ei puhuta mitään. Vaikka uudistus vähentäisikin työttömyyttä, se tapahtuisi vasta tietyn ajan kuluttua. Millä uudistusta sitä ennen rahoitetttaisiin?

Miljoona kärpästä yhdellä iskulla

"Eettisesti kestävän ja oikeudenmukaisen politiikan lähtökohtana on yhteisvastuu itsekkyyden sijasta", sanoo työryhmä. Toisaalla taas he toteavat: "Jokainen työikäinen ja työkykyinen kansalainen on saatava kantamaan edes osittain vastuu itsensä ja perheensä toimeentulosta".

Mitä se tarkoittaa? Selvää kuitenkin on, että perusturvaa ei ole tarkoitettu vain toimeentulo-ongelmien ratkaisuun, vaan sillä on laajempia, koko yhteiskunnan parantamista koskevia tavoitteita.

    Kepun työryhmän mukaan perustulon tarkoituksena on mm.
  • poistaa työttömyys, syrjäytyminen ja kannustinloukut
  • ja lisätä ihmisten vastuuta toimeentulostaan
  • ja tukea työkyvyttömiä
  • ja tukea ihmisten valintoja ja aktiivisuutta
  • ja antaa turvaa katkonaisessa työelämässä.
  • ja tukea työn ja koulutuksen vuorottelua sekä työn jakamista
  • ja laajentaa työn käsitettä
  • ja kannustaa työtöntä työhön ja työnantajaa työllistämään
  • ja tukea osallisuutta ja elämänhallintaa
  • ja olla nykyistä yhtenäisempi kokonaisuus!
Siinä onkin tavoitteita yhdelle uudistukselle kerrakseen. Keskustapuolueen tuntien erikoista on se, että aluepoliittisia tavoitteita ei lausuta ainakaan ääneen. Toisaalta raportissa ehdotetaan kunnille laajempaa roolia.

Kela maksakoon toimeentulotuen normitettavissa olevan osan, mutta tilapäisissä kriisitilanteissa avun tarvitsija saisi kunnalta yksilöllistä toimeentulotukea. Lisäksi kunnan, Kelan ja työvoimaviranomaisten välille tulisi luoda kiinteä yhteistyö.

Rahaa löytyy

Uudistuksen valtiontaloudelle aiheuttamista kustannuksista ei hiiskuta mitään, onhan kysymyksessa vaaliohjelma. Rahaa on kuitenkin tarkoitus jakaa reilusti, esim:
  • Toimeentulotuen täydestä tulovähennyksestä on luovuttava.
  • Minimisairaspäiväraha takaisin.
  • Päivähoitomaksujen pieni- ja keskituloisille aiheuttama köyhyysloukku korjattava.
  • Opintotuen asumislisä ympärivuotiseksi ja se irroitetaan opiskelukytkennästä (mikä nerokas oivallus!)
  • Vanhempien tuloihin perustuvan tarveharkinnan poistaminen yli 18-vuotiailta opiskelijoilta.
  • Työmarkkinatuen tarveharkinta on poistettava puolison tulojen osalta
  • Kotityö ja kotona tapahtuva hoivatyö on otettava huomioon sosiaaliturvaa ja verotusta uudistettaessa: esimerkiksi omaishoidon tukea kehitettävä.
  • Kodinhoitotuki palautettava leikkauksia edeltäneelle tasolle.
  • Työtömälle mahdollisuus tehdä työvoimatoimiston kanssa yksilöllinen hyvinvointisopimus (kansalaissopimus), joka voisi sisältää yleishyödyllisen työn tekemistä tai opiskelua avoimessa korkeakoulussa.
  • Vapaaehtoisen lisäturvan hankkimista sosiaalisen luototuksen kautta rohkaistaan.
Ehdotettujen tukien luetteloa katsoessa ymmärtää hyvin, että Keskustan ohjelmassa ehdotetaan tukia hallinnoivien viranomaisten yhteistyön kehittämistä, jotta ihmisten juoksuttaminen luukulta toiselle vähenisi.

Työryhmä on myös halunnut hyvässä vaalihengessä korostaa, että vastikkeellinen sosiaaliturva saattaisi johtaa työmarkkinoita vääristäviin vaikutuksiin ja siksi "pakkojen" sijasta suositaan aktiivisuuteen kannustavia vaihtoehtoja.

Työryhmä väittää myös, että Keskusta ei ole ajamassa naisia koti- ja hoivatyöhön. Ei kuitenkaan ole vaikea arvata, että naisten päätyminen kotiaskareiden pariin tulisi olemaan Keskustan uudistusten lopputulos.

Työryhmän mukaan näillä eväillä työ jakautuu nykyistä tasaisemmin ihmisten kesken. Julkisen vallan rooli vähenee ja verotuksen keventäminen on mahdollista. Johtopäätös on suoraan sanoen täysin käsittämätön.

Keskustan kannustinloukku kolahtaa kiinni

Kannustinloukkujen poistaminen on yksi uudistuksen teeseistä. Keskustan työryhmä esittää verotuksen ja tulonsiirtojen järkevämpää yhteensovittamista, mistä kaikki varmaan ovat samaa mieltä, mutta ei kerro miten yhteensovitus tulisi tehdä.

Ainoassa konkreettisessa ehdotuksessaan työryhmä ehdottaa tulonsiirron lisäämistä. Työryhmän mielestä työmarkkinatuen tarveharkinta on poistettava puolison tulojen osalta, sillä se aiheuttaa kannustinloukun yhdessä asumistuen tarveharkinnan, päivähoitomaksujen ja verotuksen kiristymisen kanssa.

Tämä on tietenkin totta. Jos perheessä molemmat vanhemmat ovat työttömiä ja vain toinen menee töihin, niin koko perheen palkkatuloista saama hyöty helposti katoaa erilaisten tukien alenemisen takia.

Mutta työttömäksi jäävän perheenjäsenen näkökulmasta asia on päinvastoin. Hänen henkilökohtainen kannustinloukkunsa pienenee dramaattisesti, kun hän menettää oman työmarkkinatukensa.

Kannustinloukkujen pirullinen puoli on siinä, että ne aiheutuvat tulonsiirroista. Tulonsiirtojen katoamisen takia ei pienipalkkaisiin töihin kannata mennä.

Keskustan perustulouudistuksessa halutaan kasvattaa tulonsiirtojen markkamääriä ja samalla tarjota uusia tulonsiirtoja entistä laajemmille kansanjoukoille. Tämä taas puolestaan nostaa verotusta ja kohta ollaan tilanteessa, missä suuripalkkaistenkaan ei enää kannata tehdä töitä.

HEIKKI JANTUNEN
6.11.1998

Linkkejä:
Keskustan perusturva

TALOUS -SIVULLE