Homeongelmia keskustan aivoriihessä

Keskustan tietoyhteiskuntatyöryhmä on työskennellyt viime keväästä lähtien kansanedustaja Kyösti Karjulan johdolla. Työryhmä on saanut valmiiiksi ohjelmaluonnoksen, joka on tarkoitus käsitellä seuraavassa puoluevaltuuskunnan kokouksessa 21.-22.11.1998 Kouvolassa.

Keskusta on hankkeensa kanssa aika lailla jälkijunassa. Opetusministeriön asiantuntijaryhmä esitteli jo vuoden 1995 alussa Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian eikä kepulaisilla ole asiaan muuta lisättävää kuin aluepoliittinen näkökulma.

Kepun työryhmän mielestä tietoyhteiskunta toteutuu vääjäämättä, mutta kehitykselle pitäisi antaa yhteisesti jokin suunta. "Telemaattinen infrastruktuuri ja siihen muodostuvat käytännöt" pitäisi saada kaikille tutuiksi ja palvelemaan kaikkia. Työryhmän mukaan tähän tarvitaan poliittisia valintoja, kansanvaltaista päätöksentekoa ja viisas toimenpideohjelma.

Työryhmä ehdottaa, että Suomessa aloitettaisiin viisi vuotta kestävä hanke nimeltä Verkostojen Suomi. Hankkeella luotaisiin "arkisen elämän tasolla sellaiset paikalliset prosessit, käyttötottumukset, sähköiset yhteydet ja sovellukset, että maa ja kansa verkottuu".

Hanke sidottaisiin EU:n uuteen ohjelmakauteen, eikä se maksaisi kuin yhden miljardin. Työryhmä ei tietenkään ole vaivautunut pohtimaan, mistä moinen raha otettaisiin. Myöskään mitään laskelmia hankkeen kannattavuudesta ei esitetä.

Keskusta vasta ehdottaa, kun toiset jo toteuttavat

Keskustan työryhmä haluaa esimerkiksi ottaa käyttöön kansalaiskortin ja vaatii sähköiselle allekirjoitukselle juridista pätevyyttä. Ilmeisesti aivoriihessä ei ole oikein jaksettu seurata tietoyhteiskuntamme nopeaa kehitystä - hallitus kun päätti näistä asioista jo viime helmikuussa.

Ensi vuoden lopulla on käyttöön tulossa maksullinen henkilökortti, joka toimii henkilön sähköisen tunnistamisen ja allekirjoittamisen välineenä. Sisäministeriön nimeämä työryhmä valmistelee korttia paraikaa ja ensi helmikuun puolessavälissä se on annettava ehdotuksensa.

Keskusta tuputtaa jokaiselle tietoverkkoa

Työryhmä haluaa, että jokaiselle suomalaiselle annetaan sähköpostiosoite ja jokaiseen sairaalaan, vanhainkotiin yms. perustetaan tietotupa. Työryhmä ei pohdi ollenkaan, mitä tälläinen maksaisi tai ketkä ylipäätänsä haluavat käyttää sähköpostia tai tietotupaa.

Kylmä totuus on, että kaikkia suomalaisia ei tietoverkko todellakaan kiinnosta. Sen käyttö on perhanan hankalaa ja englantiakin pitäisi osata. Televisio ja radio ovat paljon hauskempia viihdyttimiä, ja yhteydenpito tuttaviin ja sukulaisiin käy parhaiten tavallisella puhelimella.

Miksi kaikille pitää aina olla tuputtamassa jotain? Sen sijaan pitäisi rajalliset määrärahat keskittää sinne, missä tietoverkkoja todella tarvitaan: kunnanvirastoihin, valtion paikallisiin virastoihin, kouluihin ja oppilaitoksiin.

Työryhmä vaatii myös sähköisten peruspalvelujen kuten digitaalisen television ja radion rakentamista kattavasti ja samanaikaisesti koko maahan. Tästäkin on periaatepäätös jo olemassa. Kustannukset ovat kuitenkin miljardiluokkaa, joten hanke ei toteudu päivässä tai kahdessa.

Tietoverkot aluepolitiikan palvelukseen

Kukin seutukunta laatii elinkeino- ja osaamisstrategiansa, ehdottaa työryhmä. "Näistä muodostuu kehittävän aluepolitiikan ydin, jota toteutetaan ohjelmina ja rahoitetaan yhteisöveron osapalautuksilla." Napakasti ehdotettu, näin onkin ollut tarkoitus tehdä jo siitä lähtien, kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi.

Työryhmä ehdottaa myös verotuksen uudistamista. Alueellisilla verokannustimilla ja tietotekniikkalaitteiden verovähennyksillä tasoitettaisiin aluekehitystä. Veroalennusten käyttäminen tukipolitiikan muotona on mielekkäämpää kuin rahojen holtiton syytäminen ympäriinsä, mutta silti tärkein kysymys kuuluu: kenen kukkarosta rahat otetaan?

Työryhmä haluaa myös, että alueellisesti kokeillaan tietoverkkoja soveltavaa kunnallishallintoa ja lähidemokratiaa. Oiva ajatus, tosin mikään ei olisi estänyt kepulaisia aloittamasta kokeiluja omissa kunnissaan ilman työryhmääkin.

Keskusta haluaa mestaroida opiskelua

Toisaalta Keskustan työryhmä esittää yllättäen aivan kelvollisenkin ehdotuksen, tosin siitäkin on puhuttu yleisesti jo jonkin aikaa. Olemassa olevasta korkeakouluopetuksesta voitaisiin koota Suomen Verkkoyliopisto, jonka kautta voisi suorittaa osia tutkinnoista.

Mutta työryhmällä on myös outoja ajatuksia. Se ehdottaa, että oppilaitosten ja yhteisöjen yhteistyötä edistettäisiin uusimalla opettajien palkkaus tähän kannustavaksi. Mitähän sillä tarkoitetaan? Lasketaanko vai nostetaanko opettajien palkkoja, ja millä perusteella? Kohottaisiko tälläinen temppuilu jotenkin opetuksen tasoa?

Täyttä huuhaata

Keskustan aivoriihi vaati lainsäädännön muuttamista niin, että se vapauttaisi ihmisen uusiin työn muotoihin, yrittämiseen ja itsensä työllistämiseen. Mikähän kamala lakipykälä Suomessa mahtaa olla yrittämisen esteenä? Keskustan ajama aluepolitiikka estäisi kyllä yrittämisen kasvualueilla, ehkä työryhmä tarkoittaakin sitä?

Ohjelmaluonnoksessa esitetään, että sähköisen kaupankäynnin säännöt ja sovellukset tehdään tavalla, joka ei syrji pienyrityksiä. Tämä on hienoa puhetta, joka ei tarkoita mitään. Lisäksi työryhmä unohtaa, että tietoverkko on kansainvälinen ilmiö. Sähköisen kaupankäynnin säännöt ja sovellukset luodaan kaukana Suomen rajojen ulkopuolella, halusimmepa tai emme.

Työryhmän esittää, että Suomesta tehtäisiin määräaikainen internet-vapaakauppa-alue, mikä on täyttä huuhaata. Samanlaista höpötystä on myös ehdotus Suomen tekemisestä "erityisratkaisuin taloudellisesti houkuttelevaksi tietotekniikkayritysten sijoittumisalueeksi, johon yritykset tulevat testaamaan uusia sovelluksia maan edistyneen käyttäjäkulttuurin vuoksi".

Keskusta ei ymmärrä yrityselämästä mitään

Yritysten pitää saada soveltaa toiminnassaan tietoliikennetekniikkaa aivan miten lystäävät, omapa on asiansa, siihen ei pitäisi olla kenelläkään ulkopuolisella mitään sanomista. Tekniikkaa joko hyödynnetään tai sitten ei. Ratkaisut pitää yrityksissä tehdä kysynnän, kilpailutilanteen ja tulosodotusten mukaan, ei julkisen vallan mielihalujen perusteella.

Keskustassa ei ole ollenkaan ymmärretty yrityselämän mekanismeja. Lannoitteiden avulla saadaan ehkä parempi sato viljapellolta, mutta ei elinkeinoelämästä, missä tuki- ja ohjailutoimet johtavat vain rikkaruohojen kasvuun.

Keskustan onnela on toisille helvetti

Entä kuka tälläistä onnelaa kaipaa? Kuka haluaa kököttää yksikseen päivät pitkät synkän korpilammen rannalla, ainoana lohtunaan tietoverkossa nyhjääminen? Elävien ihmisten tapaaminen korvataan sähköpostiviestien lukemisella ja tyhjänpäiväisten kotisivujen kanssa näpräämisellä.

Keskustan terävä aivoriihi varmaan keksii suvunjatkamistakin varten jonkin tosi makean etätyökäytännön, joka ei edellytä läheisyyttä tai fyysistä kosketusta.

Tälläistä eristynyttä mökkiläiselämää hallitsee usein lisäksi perifeerinen omahyväisyys. Keskustan työryhmä antaa tästä itse hyvän esimerkin julistamalla maha pullistuen raporttinsa lopussa, että "kokonaisuutena katsoen Suomi on teknologisesti tietotekniikan ykkösmaa Euroopassa ja maailmassa."

Pulaa on jostain muusta kuin välineistä

Keskustan esityksen taustapaperissa puhutaan esimerkiksi koiravaljakoiden myymisestä Kanadaan. Siinä onkin kepulaisille isäntämiehille pohdittavaa. Paljonkohan sitä mahtaa Kanadassa tulla hintaa meirän tekemälle koiravaljakolle kaikkine kuljetuskustannuksineen? Ja mitenkähän niitä ostajia mahtaa sieltä Atlantin takaa löytyä Antti-pojan kotisivun avulla?

Tietotekniikka ja tietoverkot ovat nyt Suomessa suurta muotia. Monet uskovat, että Suomen talouselämällä menee sitä paremmin, mitä enemmän yrityksiin ja yhteisöihin saadaan insinöörejä ja tietotekniikkaa. Suomalaisten yritysten heikot kohdat eivät kuitenkaan löydy teknologiasta tai insinööriosaamisesta, vaan markkinoinnin puolelta.

HEIKKI JANTUNEN
6.11.1998