Liettua tehostaa pyrkimyksiään päästä EU:n jäseneksi

Presidentti Adamkus neuvotteli Euroopan yhdentymisestä presidentti Martti Ahtisaaren kanssa työvierailunsa toisena päivänä.

Euroopan komissio päätti viime viikolla suosittaa, että neuvotteluja ei aloitettaisi uusien hakijamaiden kanssa. Latvialle neuvottelujen aloittamismahdollisuutta väläytettiin ensi vuodeksi, ja Liettualle ja Slovakialle jonkin ajan kuluttua.

Adamkus sanoi maansa ottavan komission selvityksen neuvot varteen ja jatkavan työtä EU:n jäsenyyden saavuttamiseksi.

Komissio odottaa Liettualta lisää muutoksia, jotka parantavat markkinatalouden toimivuutta ja valmistavat maata kohtaamaan EU-jäsenyyden tuoman kilpailun. Myös rajavalvontaa Liettuan on parannettava.

Liettuan demokratia on komission mielestä kehittynyt hyvin. Adamkus sanoi tarvittavien muutosten liittyvän hallintoon, oikeusjärjestelmään ja energiasektorin uudistamiseen.

Myös Ahtisaari totesi Liettuan olevan tiellä, joka johtaa kohti Euroopan unionin jäsenyyttä. Hän sanoi Suomen tukevan Liettuassa meneillään olevaa muutosprosessia EU:n jäsenyyden saavuttamiseksi, mutta korosti, että myös EU:n on pystyttävä tekemään tarpeelliset uudistukset.

Ahtisaari tapasi helmikuussa presidenttinä aloittaneen Adamkusin jo aiemmin syksyllä, kun Adamkus teki välilaskun Helsinkiin matkallaan Yhdysvaltoihin.

Suomen EU-puheenjohtajuuskauden hankkeen pohjoisen ulottuvuuden Adamkus arvioi auttavan Liettuaa pääsemään mukaan eurooppalaisiin yhteistyörakenteisiin. Pohjoinen ulottuvuus sisältää useita koko Euroopan kattavia hankkeita kuten kaasu-, kuljetus- ja ydinturvallisuushankkeita.

Liettuan Ignalina-ydinvoimalan Adamkus totesi kansainvälisten arvioiden pohjalta olevan turvallinen vuoteen 2010 saakka, jolloin se on määrä sulkea.

Liettuaa ei hyväksytty ensimmäiseen EU-jäsenyyden neuvotteluryhmään maaliskuussa yhdessä Viron, Puolan, Tshekin, Unkarin, Slovenian ja Kyproksen kanssa.

Liettualle, Latvialle, Slovakialle, Bulgarialle ja Romanialle kerrottiin maaliskuussa, että niiden kanssa voidaan aloittaa neuvottelut, jos maiden taloudelliset ja poliittiset olot saadaan vastaamaan EU:n vaatimuksia.

Adamkusin seurueeseen kuului 17-henkinen liikemiesvaltuuskunta, joka tutustui iltapäivällä Soneraan, Nokiaan ja Nesteeseen ja keskusteli Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton edustajien kanssa.

Maanantaina allekirjoitettiin myös kaksi sopimusta. Kulttuuriministeri Suvi-Anne Siimes (vasl) ja varaulkoministeri Gediminas Serksnys allekirjoittivat sopimuksen yhteistyöstä kulttuurin, opetuksen ja tieteen alalla.

Liikenneministeri Matti Aura (kok) ja varatalousministeri Viktoras Valentukevicius allekirjoittivat uudistetun maantieliikennesopimuksen.

Adamkus tutustui myös eduskuntaan puhemies Riitta Uosukaisen (kok) opastuksella.

Suomi auttaa Liettuaa EU:hun

Baltian maat ovat kaikki Suomen lähiyhteistyön aluetta. Suomi on tukenut niiden muutosprosessia vuodesta 1991 viime vuoteen saakka yli 1,2 miljardilla markalla, josta lahja-avun osuus on 0,5 mrd markkaa.

Aikaisemmin keskeisin yhteistyömaa oli Viro, mutta viime vuodesta lähtien Latvian ja Liettuan suhteellinen osuus on noussut.

Suomi osallistuu Liettuassa Klaipedan vesi- ja viemärilaitoksen sekä Kaunasin vesilaitoksen ja Siauliain vesi- ja viemärilaitoksen rakentamiseen. Meneillään ovat myös opetusministeriön hallinnon kehittämishanke, Suomen rajavartiolaitoksen ja Liettuan rajapoliisin välinen yhteistyö sekä yksityismaatalouden kehittämishanke.

Kaupan alalla Liettua toivoo erityisesti ulkomaisia investointeja taloutensa kohentamiseksi. Suomalaiset ovat viime vuosina lisänneet investointejaan Liettuaan.

Liettuassa toimii yli sata kokonaan tai osittain suomalaista yritystä. Suurimmat suomalaiset siellä ovat Sonera, Neste, Kemira-Lifosa, Partek Insulations, Hartwall-Pripps ja Metsä-Serla.

Sonera osti viime kesäkuussa yhdessä ruotsalaisen Telian kanssa 60 prosenttia Liettuan valtion teleyhtiöstä. Soneran investoinnin arvo oli 1,4 miljardia markkaa. Niiden yhteisyhtiö Amber Teleholding on sitoutunut kehittämään Liettuan valtion teleyhtiötä 1,2 miljardilla markalla.

Heinäkuussa Sonera ja Telia ilmoittivat ostavansa 55 prosenttia Liettuan johtavasta matkapuhelinoperaattorista UAB Omnitelista.

Suomen ja Liettuan kauppa on Suomelle ylijäämäistä. Kauppa on kasvanut varsinkin kahtena viime vuotena. Vuonna 1997 Suomi vei Liettuaan 855 miljoonan markan arvosta ja toi 156 miljoonan markan edestä.

Suurin osa Suomen viennistä on koneita ja laitteita, joista suurimman ryhmän muodostavat telelaitteet, toimistokoneet ja atk-laitteet. Suomi vie myös kemikaaleja ja paperia.

Suomen Liettuasta tuomista tavaroista suurin osa on vaatteita. Lisäksi tuodaan kivennäisaineita ja rehuja.

STT-IA
9.11.1998