 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Viikonlopun politiikkaa lyhyestiRemonttiryhmä viidenneksi vaaliliittoon Keski-SuomessaKeskiryhmien laaja vaaliliitto Keski-Suomen vaalipiirissä on laajentunut Remonttiryhmällä. Liitossa ovat ennestään mukana liberaalinen kansanpuolue, perussuomalaiset, kristillinen liitto ja vapaan Suomen liitto.Kristilliset asettavat liitossa seitsemän ehdokasta, LKP yhden, perussuomalaiset, VSL ja remonttiryhmä kukin kaksi. Viiden puolueen liiton tavoite on saada Keski-Suomesta kaksi kansanedustajaa.
Tyytyväisyys Ahtisaaren toimintaan vähentynytTyytyväisyys presidentti Martti Ahtisaaren toimintaan on tuoreen mielipidetiedustelun mukaan vähentynyt. Sanomalehti Kalevan Suomen Gallupilla teettämän tutkimuksen mukaan Ahtisaareen tyytyväisten määrä on vähentynyt puolessa vuodessa viidellä prosenttiyksiköllä.Nyt mielipidetiedusteluun vastanneista 44 prosenttia oli tyytyväisiä Ahtisaaren toimiin, kun vielä puoli vuotta sitten erittäin tai melko tyytyväisiä oli 49 prosenttia. Tyytyväisten määrä on vähentynyt kaikkien puolueiden kannattajien keskuudessa. Ahtisaaren suosio on kuitenkin edelleen lähes samalla tasolla kuin presidenttikauden alussa, jolloin Ahtisaareen tyytyväisiä oli 47 prosenttia haastatelluista. Korkeimmat kannatusluvut Ahtisaarelle mitattiin vuosi sitten, jolloin tyytyväisiä oli 57 prosenttia haastatelluista. Presidentin toimiin tyytymättömien määrä on lisääntynyt puolessa vuodessa viisi prosenttiyksikköä. Nyt haastatelluista 30 prosenttia ilmoitti olevansa tyytymättömiä Ahtisaaren toimintaan. Tyytyväisimpiä Ahtisaareen ovat SDP:tä kannattavat vastaajat, joista 72 prosenttia ilmoitti olevansa tyytyväisiä. Keskustalaisista samaa mieltä oli 30 prosenttia, kun heistä keväällä Ahtisaaren toimia kannatti vielä 41 prosenttia. Suomen Gallup teki mielipidemittausta varten 1 429 haastattelua 23.10.-5.11. Gallup mittasi Ahtisaaren kannatuslukuja Kalevan pyynnöstä nyt kymmenettä kertaa. Tutkimuksen virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä.
Järventaus: Kansaa jakava raja muuttunutOikeusministeri Jussi Järventauksen (kok) mukaan nykyään voidaan puhua uudesta yhteiskuntarajasta, joka jakaa kansalaiset työssä oleviin ja työstä syrjäytyneisiin. Järventauksen mielestä työn ja pääoman väliseen ristiriitaan perustuva luokkayhteiskunta on pitkälti mennyttä aikaa.Avoin kilpailutalous ja talouden globalisoituminen ovat Järventauksen mukaan syitä työn ja pääoman ristiriidan liudentumiseen. Järventaus puhui lauantaina Pohjois-Karjalan maakunnallisessa yrittäjäpäivässä Joensuussa. Järventauksen mukaan työntekijän ja -antajan välistä rajaa kuvaava viiva on muuttunut pikemminkin ympyräksi, jonka sisällä nämä pyrkivät yhteistyössä mahdollisimman hyvään tulokseen.
Työssä olevien ja työstä syrjäytyneiden välistä yhteiskuntarajaa voidaan Järventauksen mukaan madaltaa yrittäjyyden ja kannattavan yritystoiminnan avulla.
Haavisto lisäisi ympäristöyhteistyötä lähialueillaYmpäristöministeri Pekka Haavisto (vihr) lisäisi ympäristöyhteistyön osuutta lähialuevaroista. Hänen mielestään erityisesti ilmastopolitiikan alalla löytyisi uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön Suomen ja Viron välillä. Haavisto puhui lauantaina Tuglas-seuran ympäristöseminaarissa Helsingissä.Hän huomautti, että Suomi ja Viro ovat Kiotossa sitoutuneet kasvihuonepäästöjen vähentämiseen. Viron tavoite on vähentää kasvihuonepäästöjä 8 prosentilla, Suomi on sitoutunut laskemaan päästönsä vuoden 1990 tasolle vuoteen 2010 mennessä, Haavisto muistutti. Buenos Airesin seurantakokouksessa neuvotellaan parhaillaan siitä, miten maat voisivat tehdä yhteistyötä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. - Suomi ja Viro olisivat luontevat kumppanit kasvihuonekaasujen vähentämiseen. Yhteistyössä voitaisiin kehittää Viron kaukolämpöjärjestelmiä ja energiatehokkuutta, vähentää Narvan voimalaitoksen päästöjä ja satsata jätehuoltolaitoksiin Virossa, Haavisto sanoi. Suomi on vuosina 1991-98 tukenut 86:ta virolaista ympäristönsuojelun investointihanketta yhteensä 134,5 miljoonalla markalla. Suurin osa on ollut vesiensuojeluhankkeita.
Siimes nostaisi pääoma- ja yhteisöveroastettaVasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes kannattaa SAK:n ehdotusta pääoma- ja yhteisöveroasteen nostamisesta. Siimes puhui lauantaina Loimaalla ja Perniössä, ja sanoi vasemmistoliiton pitävän SAK:n keskiviikkona julkaisemia tavoitteita ensi vaalikaudelle oikeansuuntaisina.- Kansalaiset ovat viime päivinä oikeutetusti hämmästelleet ansio- ja pääomatulojen verotuksen eriyttämisen käytännön tuloksia. Porvarihallituksen aikana tehdyn verotusmuutoksen seurauksena suurrikkaat maksavat tuloistaan pienemmän osuuden veroina kuin tavalliset keskituloiset työntekijät, Siimes moitti. Siimeksen mielestä pääomatulojen verokantaa voisi nostaa vielä nykyisestä 28 prosentista. Osinkotuloille hän ei enää jatkossa myöntäisi täyttä yhteisöveron hyvitystä, jonka seurauksena osinkotulojen saaja ei maksa osingoistaan lainkaan veroa. Yhteisöverokannan nostaminen tukisi myös kuntien taloutta, Siimes huomautti.
Kankaanniemi ei suostu liittämään kristillisiä liberaaliryhmäänKristillisen liiton kansanedustaja Toimi Kankaanniemi ei hyväksy EU-parlamentaarikko Paavo Väyrysen vaatimusta, että SKL:n pitäisi liittyä liberaaliryhmään EU-parlamentissa.- Vaatimus on väyrysmäisen typerä, kuittaa Kankaanniemi. - SKL kuuluu ilman muuta EU-parlamentin toiseksi suurimpaan ryhmään, johon kaikki kristilliset ryhmät kuuluvat.
Väyrysen mielestä kristillisten pitäisi liittyä liberaaliryhmään, jos se mielii vaaliliittoon keskustan kanssa EU-parlamenttivaaleissa. Kankaanniemen mielestä keskustalla ei ole itsekään mitään tekemistä liberaaliryhmässä, koska se ei ole liberaali puolue.
Thors: Vaaliliitto epäedullinen RKP:lleRuotsalaisen kansanpuolueen EU-parlamentaarikko Astrid Thors pitää keskustan, RKP:n ja kristillisen liiton suunniteltua vaaliliittoa EU-parlamenttivaaleissa epäonnistuneena RKP:n kannalta.Åbo Underrättelserin haastattelussa lauantaina Thors epäilee, että äänestäjät tulevat näkemään vaaliliitossa enemmän kuin pelkän teknisen liiton. Koska RKP ja keskusta kuuluvat samaan ryhmään EU-parlamentissa, saattavat ihmiset samaistaa meidät, Thors sanoo. Hän pelkää myös, että vaaleja seuraavissa EU-vaaleissa RKP:lle tulee vaikeaksi saada oma ehdokas läpi. Thors aikoo kuitenkin asettua ehdolle ensi vaaleissa, mutta huomauttaa, ettei RKP:llä ole omaa sijaista mikäli hänet valitaan vaaliliitosta. - Viiden vuoden aikana saattaa ilmaantua sellaisia ammatillisia mahdollisuuksia, joita mielellään katsoisi. En ole ajatellut olla RKP:n EU-parlamentaarikko koko ikäni, Thors sanoo. Thors ei usko RKP:n saavan tukea kielirajan yli. Pohjanmaalla vaaliliittoihin ei ole totuttu, ja Uudellamaalla keskusta on EU-asioissa RKP:lle kaikkein etäisin puolue, hän huomauttaa.
Koonnut: IA |
POLITIIKKA -SIVULLE