Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti

Halonen tyytyväinen komission laajentumisraporttiin

Ulkoministeri Tarja Halonen (SDP) on tyytyväinen EU:n komission antamaan selontekoon EU:n laajentumisneuvottelutilanteesta. Hänen mielestään EU:n laajentumisen edistäminen on unionin tärkeimpiä haasteita lähestyttäessä uutta vuosituhatta.

- Alustavavana kannanottona Suomi panee tyytyväisenä merkille komission arvion, jonka mukaan useissa hakijamaissa on tapahtunut vuoden sisällä edistymistä. Toivomme, että myös hakijamaat, joiden kehitys on ollut hitaampaa, tehostavat ponnistelujaan jäsenyysedellytysten täyttämiseksi, kommentoi Halonen.

Halosen mukaan Suomessa olaan erityisen iloisia siitä, että Latvia on edistynyt niin merkittävästi, että edellytykset harkita liittymisneuvottelujen aloittamista sen kanssa ovat olemassa. Hänen mielestään myös Liettuassa on tapahtunut myönteistä kehitystä.

- Toivomme, että myönteinen kehitys Liettuassa jatkuu siten, että neuvottelut voitaisiin käynnistää pian myös sen kanssa, hän korosti.

Halonen muistutti, että laajentuminen edistää maanosamme vakautta ja turvallisuutta sekä hyvinvointia ja sosiaalista kehitystä.

Jaakonsaari ei usko työajan lyhennykseen

Työministeri Liisa Jaakonsaari (SDP) ei usko, että Suomessa olisi mahdollisuuksia työajan yleiseen lyhentämiseen. Hänen mukaansa meillä on ennemmin pulaa osaajista.

Jaakonsaari pitää osa-aikaeläkejärjestelmää hyvänä mallina jakaa työtä.
- Tämä on hyvä esimerkki siitä, että elämänpituista työaikaa voi sekä lyhentää että pidentää, hän toteaa Ilkka -lehden haastattelussa torstaina.

Jaakonsaaren mukaan osa-aikaeläkejärjestelmää puoltaa sekin, että sitä käyttävät myös miehet. Vuorotteluvapaan kaltaisia työajan lyhentämismuotoja käyttävät lähinnä naiset.

Ministeri myöntää, että työministeriön mittaamaa työttömyyttä ei saada tällä vaalikaudella painettua alle 300 000:n, kun työvoiman tarjonta on kasvanut odotettua enemmän. Hän kuitenkin muistuttaa työttömyyden alenevan nyt terveellä pohjalla.

Taina puolusti yhteisen kriisinhallinnan jatkamista

Puolustusministeri Anneli Taina (kok) arvioi, että EU-maiden rooli kriisinhallinnassa sekä sotilaallisella että siviilialalla on ollut tarpeellinen.

Siksi Tainan mielestä hyödyllisyytensä osoittanutta yhteistyötä kannattaa jatkaa. Ministeri Taina puhui EU-maiden puolustusministereiden epävirallisessa tapaamisessa Wienissä keskiviikkona.

Taina korosti kriisinhallinnasta saatujen kokemuksien hyödyntämistä. Päätöksenteon nopeus ja toiminnan oikea ajoitus ovat hänen mukaansa elintärkeitä toiminnan tehokkuuden kannalta.

- Kansainväliseltä yhteisöltä kesti liian kauan reagoida Bosnian ja viimeksi Kosovon surullisiin tapahtumiin, Taina sanoi.

Taina mainitsi erityisesti EU:n ja Länsi-Euroopan unionin WEU:n yhteistyön ja sen aloittamisen mahdollisimman aikaisin kehittyvässä kriisitilanteessa.

EU-maiden puolustusministereiden tapaaminen on ensimmäinen laatuaan. Taustalla on EU:n lisääntynyt rooli kriisinhallinnassa. Amsterdamin sopimuksen perusteella unionin jäsenmaat voivat yhdessä päättää kriisinhallintaoperaatiosta ja pyytää WEU:ta toteuttamaan sen. WEU voi tehdä sen omin voimin tai pyytää siihen apua NATO:lta.

Lindroos: Työsopimuslain muutokset kitkeriä ja katkeria

Sosialidemokraatit aikovat vielä jatkaa keskustelua hallituksen sopimista työsopimuslain muutoksista, jotka antaisivat järjestäytymättömille pienyrittäjille mahdollisuuden käyttää työsopimuksissa olevia joustoja lain määräyksistä.

Parikymmentä SDP:n kansanedustajaa kokoontui keskiviikkona pohtimaan hallitukselta tulossa olevia esityksiä. Palaverin koolle kutsunut työasiainvaliokunnan puheenjohtaja Reijo Lindroos (SDP) sanoi, että esitettävät pykälät näyttävät kitkeriltä ja katkerilta.

Lindroosin mukaan asiasta halutaan keskustella vielä torstain ryhmäkokouksessa. Esitettävät muutokset on tarkoitus hyväksyä valtioneuvostossa myös torstaina.

Sasi: Sundqvistin ei olisi pitänyt saada vähennysoikeutta

Kokoomuksen kansanedustajan Kimmo Sasin mielestä ex-puoluejohtaja Ulf Sundqvistille ei olisi saanut myöntää oikeutta vähentää verotuksessa 1,2 miljoonan vahingonkorvauksiaan.

Sasi muistuttaa, että Sundqvistiä vastaan on alkanut rikosoikeudenkäynti, joka koskee juuri vahingonkorvausta.
- Jos Sundqvist tuomitaan rangaistukseen, ei hänellä olisi vähennysoikeutta.

Sasin mielestä verottajan ei olisi pitänyt hyväksyä vahingonkorvausta tulonhankkimisesta aiheutuneeksi menoksi, ennen kuin oikeudenkäynnin tulos on selvinnyt.

Taloustutkimus: Kokoomus noussut suurimmaksi puolueeksi

Kokoomus on noussut suurimmaksi puolueeksi Ylen radiouutisten Taloustutkimuksella teettämän gallupin mukaan.

Kokoomuksen kannatus on tutkimuksen mukaan 22,3 prosenttia. Sosialidemokraattien kannatus on puolestaan pudonnut selvästi. Keskustaa kannatti 22,1 prosenttia ja kolmanneksi jäänyttä SDP:tä 21,9 prosenttia.

Edelliseen, syyskuussa tehtyyn tutkimukseen verrattuna SDP on menettänyt 3 prosenttiyksikköä kannatuksestaan. Kokoomuksen kannatus on noussut 1,5 prosentin ja Keskustan yhden prosentin verran.

Kysely on tehty lokakuussa Alho-Sundqvist -jupakan kiehuessa kuumimmillaan. Tutkimukseen tehtiin lähes 2000 haastattelua.

Järventaus: Arestirangaistusta syytä tutkia

Oikeusministeri Jussi Järventauksen (kok) mielestä olisi syytä tutkia lyhyen arestirangaistuksen käyttöönottoa nuorille rikoksentekijöille.

Järventaus pitää asiassa kuitenkin ongelmana sitä, että esillä olleet pikatuomiot eivät sisällä muutoksenhakuoikeutta, johon Suomi on kansainvälisesti sitoutunut.

Arestirangaistusta vaativat ennen poliiseina toimineet kansanedustajat nuorisorangaistuksen käytön laajentamista koskevan hallituksen esityksen lähetekeskustelussa eduskunnassa tiistaina.

Kari Myllyniemen (kesk) mielestä pitäisi kokeilla mallia, jossa esimerkiksi perjantaina tehdystä autovarkaudesta tai pahoinpitelystä saisi tuomion jo lauantaina.

- Poliisin tilat ovat tällä hetkellä melkein tyhjiä pidätetyistä lainsäädännön muutosten vuoksi. Siellä on aivan hyvää tilaa ja aivan hyvää henkilökuntaa, joka voisi hyvinkin säilyttää nuoria sen kaksi-kolme päivää, niin kuin säilyttivät 12-13 päivää vielä kuusi-kymmenen vuotta sitten.

- Silloin pikkuinen pidätysaika puri nuoriin, koska he näkivät, minkälaista on olla kaltereitten takana, Myllymäki sanoi.

Vihreät ja nuorsuomalaiset uskovat vaaliliiton tuovan edustajan Keski-Suomesta

Vihreät ja nuorsuomalaiset allekirjoittivat maanantaina Keski-Suomea koskevan sopimuksen vaaliliitosta seuraavissa eduskuntavaaleissa. Kumpikin puolue uskoo liiton auttavan yhden edustajan vaalikynnyksen yli vaalipiirissä, jossa ensimmäiseen kansanedustajanpaikkaan tarvitaan yli kahdeksan prosenttia äänistä.

Sopimuksen allekirjoittivat puolueiden paikallisen johdon lisäksi Vihreän liiton puoluesihteeri Ari Heikkinen ja nuorsuomalaisten puheenjohtaja Risto E. J. Penttilä.

Keski-Suomen lisäksi nuorsuomalaiset ovat solmineet vaaliliiton Oulussa perussuomalaisten kanssa ja neuvottelevat vielä yhdestä tai kahdesta vaaliliitosta. Vihreät ovat sopineet vaaliliitosta vasemmistoliiton kanssa Satakunnassa ja neuvottelevat vielä usean pienpuolueen liitosta Pohjois-Karjalassa.

Keskusta ja kristilliset jälleen vaaliliittoon Pohjanmaalla

Keskusta ja kristilliset ovat lähdössä jälleen vaaliliitossa ensi kevään eduskuntavaaleihin Vaasan vaalipiirissä. Vaaliliiton tavoitteena on saada eduskuntaan yhdeksän edustajaa nykyisen seitsemän sijaan. Keskustalla on eduskunnassa kuusi ja kristillisillä yksi kansanedustaja Vaasan vaalipiiristä.

Tuoreimpien mielipidemittausten valossa kahden lisäpaikan saaminen on realistinen tavoite, sanoo Keskustan Etelä-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Jorma Korhonen. Keskustan puheenjohtajalta Esko Aholta jäävistä äänistä käydään kovaa kamppailua Pohjanmaalla.

Helsingin vaalipiiriin nyt siirtynyt Aho keräsi viime eduskuntavaaleissa noin 16 000 ääntä. Uudelleen jaettavia ääniä riittää muutenkin, sillä ensimmäiseksi varamieheksi viime eduskuntavaaleissa kirinyt keskustan Kyösti Virrankoski pyrkii uusimaan paikkansa EU-parlamentissa.

Keskusta ja kristilliset ovat olleet vaaliliitossa Vaasan vaalipiirissä vuodesta 1983 lähtien. Kristillisistä paikkaansa eduskunnassa yrittää uusia Bjarne Kallis.

Väyrynen: Keskustan ei tule tehdä vaaliliittoa omaksi vahingokseen

Keskustan europarlamentaarikko Paavo Väyrynen ei ihmeemmin lämpene keskustan, RKP:n ja kristillisen liiton mahdolliselle vaaliliitolle ensi kesän europarlamenttivaalissa. Hän kirjoitti maanantaisessa Lapin Kansassa, että keskustan ei tule tehdä vaaliliittoa omaksi vahingokseen.

Väyrynen on valmis hyväksymään vaaliliiton kahdella ehdolla. Ensinnäkin kummallakin vaaliliittokumppanilla pitäisi hänen mielestään olla vain yksi ehdokas. Toinen ehto on, että SKL:n mahdollisen euroedustajan tulisi kuulua samaan parlamenttiryhmään keskustan kanssa.

Keskusta, RKP ja SKL ovat kaavailleet vaaliliittoa, jossa keskustalla olisi 15, RKP:llä kolme ja SKL:llä kaksi ehdokasta. Keskusta ei ole tehnyt vielä lopullista päätöstä asiassa.

Jos vaaliliittokumppaneilla olisi enemmän kuin yksi ehdokas, on Väyrysen mielestä mahdollista ja jopa todennäköistä, että RKP saisi vaaliliiton avulla kaksi paikkaa. Jos myös kristilliset saisivat ehdokkaansa läpi, saattaisi keskustan paikkaluku Väyrysen laskelmien mukaan jopa pudota kolmeen.

Sinänsä Väyrynen arvelee, että keskustalla on hyvät mahdollisuudet lisätä euroedustajiensa määrää nykyisestä neljästä viiteen.
- Jos menemme vaaleihin omalla listallamme, meillä on täysi määrä ehdokkaita, ja saamme aikaan innostuneen vaalityön, hän kirjoitti.

Koonnut: IA
5.11.1998

POLITIIKKA -SIVULLE