Hallitukselle ehdotetaan täystyöllisyyssopimusta

SAK vaatii puolueilta kantoja työelämän ongelmiin

Keskiviikkona julkaistuissa hallitustavoitteissaan SAK haluaa ennen maaliskuun eduskuntavaaleja puolueilta kannanottoja myös siitä, miten ne aikovat ratkaista aiempaa mittavammiksi nousseita ongelmia työelämän alueella.

Tavoitteissa ovat esillä etenkin työssä jaksamiseen ja koulutukseen liittyvät kysymykset. Valtiolta kaivataan leikkausten sijaan pitkän aikavälin suunnitelmallisuutta asioiden hoitoon.

Työttömyyden, eläkepommin ja muiden valtiontalouden ongelmien ratkaisuksi SAK tarjoaa täystyöllisyyssopimusta. Sen erääksi keskeiseksi keinoksi järjestö ehdottaa työllisyysasteen nostamista.

Kun nyt työssä käy 65 prosenttia työikäisestä väestöstä, SAK haluaa työllisyysasteen nostettavaksi 70 prosenttiin. Se merkitsisi 200 000:ta uutta työpaikkaa.

Vaikka SAK haluaa yhä suuremman osan ihmisistä töihin, ikääntyneet pitkäaikaistyöttömät ja työelämästä syrjäytyneet haluttaisiin jo päästää eläkkeelle.

Pääomavero halutaan nostaa 33 prosenttiin

Samalla kiristettäisiin kiinteistö-, ympäristö- ja varallisuusveroja. Kiinteistövero ulotettaisiin maa- ja metsätalousmaahan.

Pääomaverotusta oltaisiin valmiita nostamaan viisi prosenttiyksikköä, eli nykyisestä 28 prosentista 33 prosenttiin. Tämä tuottaisi SAK:n laskujen mukaan noin neljä miljardia markkaa.

Kolmikantayhteistyöllä saavutettavan taloudellisen ja yhteiskunnallisen vakauden uskotaan jatkossa riittävän houkuttelemaan Suomeen pääomia.

Uhkana matalan inflaation politiikalle nähdään mm. suurituloisten ahneus esimerkiksi johtajille myönnettyjen optioiden muodossa. Pörssikeinottelun vähentämiseksi arvopaperikauppaan tulisi ulottaa esimerkiksi 0,1 prosentin varainhoitovero.

"Ei juuri yhtymäkohtia keskustan työreformiin"

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalaisen (SDP) mukaan hallituksenkin on otettava rohkeita tavoitteita, vaikka niitä ei täysin saataisiinkaan toteutettua.

Seuraavan hallituksen odotetaan yleensäkin osoittavan yhteistyökykynsä ay-liikkeen kanssa.
- Suomi voi selvitä seuraavalla vaalikaudella vain sillä, että poliittisten päättäjien ja työmarkkinajärjestöjen kesken jatketaan yhteistyöpolitiikkaa, Ihalainen korosti.

Ihalaisen mukaan SAK ei silti ota mitään kantaa hallituspohjaan, sillä se on puolueiden asia.

SAK:lla on silti käsityksiä siitä, minkä sisältöistä politiikkaa palkansaajien ja heidän perheidensä kannalta hallituksen pitää harjoittaa.
- SAK:n tavoitteiden ja keskustan työreformin välillä ei kuitenkaan ole kovin monta yhtymäkohtaa, Ihalainen myönsi.

Energiapäätökset vaalikauden alussa

SAK:ssa on laskettu, että työttömyysvakuutusmaksuja kertyy ainakin 750 miljoonaa markkaa, ja myös työeläkerahastoihin saadaan tavoiteltu 1,8 miljardin markan puskuri.

Työnantajajärjestöjen kanssa SAK on samoilla linjoilla mm. elinkeinopolitiikan kehittämisessä ja energian saatavuuden turvaamisessa. Energiapäätökset tulisi tehdä heti vaalikauden alussa.

Myös koulutukseen halutaan panostaa. Vaatimuslistalla ovat työn ja koulutuksen vuorottelu läpi elämän ja koulutusvakuutuksen 3. vaiheen toteuttaminen.

Työaikaa tulisi SAK:n mielestä lyhentää Euroopan kärkimaiden tahdissa siten, että työaikaratkaisuilla on yhteys mm. työllisyyteen ja työntekijöiden kulloisiinkin elämäntilanteisiin.

Aiemmin on päädytty yleislakkouhkiin

Myös puoli vuotta myöhemmin SAK uhkasi yleislakolla Ahon hallitusta, joka oli antamassa eduskunnalle lakiesitykset kiistanalaisista työelämän uudistuksista sopimatta niiden sisällöstä ensin palkansaajajärjestöjen kanssa.

Seuraavakaan, Paavo Lipposen (SDP) johtama hallitus ei selvinnyt ilman lakkouhkaa. Vapun alla 1996 SAK ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ryhtyivät puuhaamaan päivän yleislakkoa kun työttömyysturvan leikkaamisesta ei löytynyt sopua.

STT-IA
6.11.1998