 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Työttömyystaakka kasautunut toistuvasti ja pitkäaikaisesti työttömäksi joutuneille
Työttömyys on kasautunut Suomessa koko 1990-luvun. Vinouma ei ole oiennut edes työllisyyden parantuessa.Sekä työttömyysjaksojen toistuminen samoilla ihmisillä että työttömyysjaksojen kesto ovat koko ajan kasvaneet, kertoo tutkimusjohtaja Tuire Santamäki-Vuori Palkansaajien tutkimuslaitoksesta. Santamäki-Vuori kuvasi suomalaisen työttömyyden rakennetta Tilastokeskuksen työllisyysseminaarissa Helsingissä tiistaina. Suomen työttömyysaste noin viisinkertaistui lamavuosina 1990-luvun taitteesta vuoteen 1994 mennessä. Sen jälkeen työttömyysaste on alentunut noin 40 prosenttia. Suurin osa työttömyyden kasvusta johtui lamavuosina sekä työttömyysjaksojen toistumisesta että ennen kaikkea siitä, että ihmiset ajautuivat työttömiksi yhä pidemmäksi aikaa. Kun vuonna 1990 työttömyys kesti keskimäärin 15 viikkoa, viime elokuussa jakso oli pidentynyt 54 viikkoon. Lyhyen aikaa työttömänä olleiden paluu työmarkkinoille on kuitenkin helpottunut talouden nousun myötä. Vaikeasti työllistyvien ongelmat ovat nyt kärjistyneet erityisesti alle 55-vuotiaisiin. Ansiosidonnaiselta turvalta työmarkkinatuelle putoaminen on tänä vuonna lisääntynyt eniten juuri 50-54-vuotiailla eli heillä, jotka ovat vielä ns. eläkeputken ulkopuolella. Kun tippujia oli viime vuonna 3 400, tänä vuonna heitä kertynee 4 700 eli kolmannes enemmän, kertoi tutkija Helka Hytti Kansaneläkelaitoksesta. Santamäki-Vuori muistuttikin, etteivät pelkät työttömyysluvut kerro ilmiöstä paljoakaan.
Tarvitaan täydentäviä mittareita:
Työllisyysastetta hinattava ylös- Laman aikana työttömyyttä ei meillä peitetty maton alle, vaan sen annettiin näkyä avoimena työttömyytenä, Santamäki-Vuori huomautti.Tätä kuvaa hänen mukaansa se, että samaan aikaan kun avoin työttömyys viisinkertaistui, työmarkkinaperusteisista syistä varhaiseläkkeellä olevien määrä kasvoi vain lievästi. Piilotyöttömien, vajaatyöllisten ja aktiivisen työvoimapolitiikan toimien piirissä olevien määrä noin kaksinkertaistui. Meillä kuin muuallakin pyritään nyt paitsi helpottamaan työttömyyttä myös nostamaan työllisyysastetta eli työllisten osuutta 15-64-vuotiaista. Osuus on meillä nyt 64 prosenttia eli hieman yli EU-maiden keskiarvon. Tavoitteena on nostaa se neljässä vuodessa 68 prosenttiin. - Työttömyyden alentaminen supistamalla työvoiman tarjontaa esimerkiksi eläkeratkaisuin ei paranna elatussuhdetta eikä hyvinvointipalvelujen ja sosiaaliturvan rahoitusmahdollisuuksia. Vain työn ja toimeentulon tarjoavien työpaikkojen lisäys on kestävä ratkaisu työttömyyden vähentämiseksi, Santamäki-Vuori sanoi.
Kolmen kerroksen väkeä?Dosentti Kari Vähätalo Helsingin yliopistosta varoitti, että joustavat työmarkkinat tietänevät ennemmin tai myöhemmin siirtymistä "kolmen kerroksen yhteiskuntaan": euromenestyjiin, sinnittelevään kansaan ja työmarkkinoiden ulkopuolelle pudonneiden alaluokkaan.Hän epäili, että hyväosaiset euromenestyjät eivät juuri jaksa kiinnostua sosiaaliturvajärjestelmän kehittämisestä, mikä luo pohjaa uusliberalistisille ajatuksille. Sinnittelijöiden osaksi taas näyttävät lankeavan joustavien työmarkkinoiden pitkätyöt ja toisaalta julkisen työvoimapolitiikan tuottamat tukityön luotoiset pätkittäiset työtehtävät. Vähätalo ihmetteli, kuinka kauan hyvinvointivaltio ja lähiyhteisöt kestäisivät sinnittelijöiden työsuhteiden ja toimeentulon epävakautta. Tämmöinen elämisen malli merkitsisi mullistusta esimerkiksi nykyiseen omistusasumiseen perustuvaan asuntopolitiikkaan, kun pätkittäinen työssäkäynti vaikeuttaisi pitkäjänteistä säästämistä.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE