Kahri: Järjestöjen reviiritaistelu tuo häiriöitä työmarkkinapolitiikkaan
Työmarkkinajärjestöjen rakenteelliset muutokset ja reviiritaistelu vaikeuttavat Teollisuuden ja työnantajien TT:n keväällä eläkkeelle jääneen varatoimitusjohtaja Tapani Kahrin mukaan työmarkkinapolitiikan hoitoa.Häiriöt ilmenevät mm. lakkouhkina, joiden syyt ovat Kahrin mielestä varsin vähäisiä lakkojen laajuuteen nähden. Kahri pitää muutaman kymmenen työntekijän asemaa koskevista ongelmista nousseita mittavia kiistoja paljolti seurauksena rajankäynnistä liittojen välillä. - Palkansajapuolella on menossa monia uudelleenjärjestelyjä, joilla pyritään luomaan useista liitoista suurempia liittoumia. Niiden edellytykset vaikuttaa neuvotteluissa olisivat vahvemmat kuin aiemmin. Kahri esitti näkemyksensä viime aikojen ja lähitulevaisuuden työmarkkinapolitiikan kehityksestä tiistaina Johtamistaidon opiston Eloriihessä Kirkkonummella. Kahri ei lykännyt työmarkkinakentän sekavaksi muuttunutta tilannetta vain palkansaajajärjestöjen syyksi. Pyrkimyksiä uudenlaisiin liittoumiin on myös työnantajapuolella. - Samanaikaisesti näyttää osin olevan käynnissä liittojen sirpaloituminen, mikä vain vähentää liittojen vaikutusvaltaa. Myöskään tämä ei mielestäni ole hyvä asia. Kehitys näyttää Kahrin mukaan johtavan siihen, että joillekin aloille on syntymässä rinnakkaisia, toistensa kanssa kilpailevia liittoja ja sopimuksia. Kysymys ei ole ideologioista kuten 1960-lopun poliittisen kilpailun ja hajaannuksen aikana, vaan yksinkertaisesti liittojen välisestä kilpailusta sieluista ja vaikutusvallasta. - Ilmiö on hämmästyttävää kyllä sekä keskusjärjestöjen sisäinen että niiden keskeinen. Tämä ei mielestäni lupaa hyvää asioiden hoidolle. Valtiovalta ei reagoi tilanteen muutoksiinKahrin mukaan uusia ongelmia syntyy myös fuusioista ja muista yritysrakenteiden nopeista ja suurista muutoksista.- Tällä hetkellä näyttää olevan menossa kausi, jolloin esimerkiksi työtaisteluja syntyy asioista, joita ei ole edes ajateltu kun nykyistä työrauhajärjestelmää aikanaan luotiin. - Viime talvena mm. taisteltiin koko paperiteollisuuden lakonuhalla siitä, mitä sopimusta on noudatettava muutaman kymmenen huoltomiehen työsuhteessa. Kiista pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kilpailuttamisesta uhkasi pysäyttää laajalti mm. rautatie- ja lentoliikenteen. - Työnantajat ovat toistuvasti kiinnittäneet valtiovallan ja palkansaajajärjestöjen huomiota näihin ongelmiin, mutta kummaltakaan ei ole toistaiseksi löytynyt tarmoa tai mielenkiintoa tai uskallusta tilanteen selvittämiseksi. Kahrin mukaan sekaannusta ei vähennä se, että työmarkkinaosapuolet ja sovittelijat ovat innolla olleet selvittämässä sekä laillisia että laittomiakin työtaistelu-uhkia. Työmarkkinoiden virheistä rankaistaan vääjäämättäKahrin näkemys EU:n vaikutuksesta Suomen työmarkkinapolitiikkaan poikkeaa SAK:n arvioista. Etenkään ylikansallisten sopimusten syntymiseen Kahri ei usko.Vaikka ns. sosiaalinen ulottuvuus on saanut EU:ssa paljon enemmän huomiota kuin oletettiin, kansallisvaltioiden suuret erot estävät Kahrin mukaan etenemisen yhteisen työlainsäädännön luomisessa. - En kuitenkaan halua pitkällä tähtäyksellä sulkea kokonaan pois mahdollisuutta myös järjestötasoisista sopimusjärjestelyistä joissakin periaatteellisissa ja luonteeltaan yleisissä asioissa. Merkittävin vaikutuskanava Kahrin mielestä on nykyäänkin työmarkkinaosapuolten osallistumisoikeus EU-lain säädännön valmisteluun. Talouden kansainvälistyminen vaikuttaa kuitenkin niihin olosuhteisiin, joissa neuvottelut täällä käydään. - Virheratkaisujen seuraamukset avoimessa taloudessa heijastuvat välittömästi omaan talouskehitykseemme, vaikka vähän puskureita olisi rakenneltukin.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE