Viikonlopun politiikkaa lyhyestiHaavisto: Lähialuevaroilla edistettävä Itämeren parantumistaItämeren pelastamiseksi ei riitä ympäristöministeri Pekka Haaviston mielestä se, että ympäristöhallinto tutkii Itämeren tilaa.- Pelastusoperaatioon pitää liittyä kestävän kehityksen ohjelman mukaisesti kaikki sektorit, mukaan lukien liikenne, teollisuus, metsä- ja maatalous, sanoi Haavisto Itämeri. Nyt. -tapahtumassa Hangossa sunnuntaina. - Lähialueyhteistyöhön osoitetut määrärahat pitäisi kokonaisuudessaan käyttää kestävästi, Haavisto lisää. Itämeren alueen kestävän kehityksen ohjelma Baltic 21 valmistui alkukesällä. Sen mukaan kaikessa politiikassa pitää pyrkiä Itämeren pelastumiseen ja alueen kestävään hyvinvointiin. Baltic 21 -ohjelma kattaa seitsemän keskeistä sektoria; teollisuuden, metsätalouden, maatalouden, teollisuuden, kalastuksen, liikenteen, energian ja turismin. Ympäristöministeri korosti puheessaan, että Itämeren puhtaus ja alueen kestävä kehitys on Suomelle elintärkeätä. - Itämeren puhtaus ja koko Itämeren alueen hyvinvointi pitää nostaa Suomen ulkopolitiikan tavoitteeksi, Haavisto sanoi. Haaviston mukaan vähintä, mitä Suomi voi tehdä, on käyttää lähialueyhteistyövarat niin, ettei sillä vauhditeta Itämeren lopullista tuhoa. - Ulkoministeriön lähialuevarojen käyttöä pitää muuttaa niin, että kaikki hankkeet, joita Suomen valtio tukee Itämeren alueella, edistävät Itämeren tilan parantumista. Valtion pitäisi harkita vakavasti sitä, että ennen rahojen myöntämistä jokaisen lähialuehankkeen pitkän ajan vaikutukset arvioidaan, Haavisto totesi.
Ahtisaari tukee sekä Jukka Pekkarista että Antti TanskastaTasavallan presidentti Martti Ahtisaari antaa tukensa sekä palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajalle Jukka Pekkariselle että OP-ryhmän pääjohtajalle Antti Tanskaselle, vaikka he ovat tällä hetkellä eri mieltä Suomen talouden kasvusta.Pekkarisen mielestä Suomen taloudessa on vakava ylikuumenemisen uhka. Tanskanen on ollut sitä mieltä, että talouden pitäisi antaa mennä vain täysillä, eikä mitään kiristyksiä saisi tehdä. - Ehkä molemmat ovat oikeassa, jos katsotaan koko valtakuntaa. Jos Tanskaselta olisi kysytty, onko rakentamisen alueella Helsingissä ylikuumenemisen merkkejä, niin hän olisi todennäköisesti vastannut myöntävästi, Ahtisaari sanoi lauantaina Oulussa pitämässään tiedotustilaisuudessa.
Presidentin mielestä se on merkinnyt myös sitä, että työvoimaa
on tullut hyvinkin kaukaa Helsinkiin.
Hänen mukaansa ei kuitenkaan kannata lähteä siitä, että huima
talouskasvu jatkuisi loputtomasti. - Kummankaan lausunnot eivät ole ristiriidassa. Jos olen ymmärtänyt heidät oikein, niin molemmat tekevät vain tietyt pointit tässä keskustelussa. Toinen koskee nimenomaan rakentamista etelässä Helsingin seudulla ja toinen sitä, että tässä vaiheessa pitäisi antaa mennä täysillä. Voi olla, että talouskasvu pikkasen heikkenee, presidentti Ahtisaari jatkoi.
Pekkarinen: Budjetin lisäkiristys saattaa olla tarpeenPalkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jukka Pekkarinen katsoo, että ylikuumenemisen uhka on Suomen taloudessa vakava.Pekkarinen kirjoittaa Helsingin Sanomissa, että hallituksen on kiristettävä budjettia joko lisäleikkauksin tai korottamalla veroja, jos merkit ennakoitua nopeammasta kasvusta voimistuvat. Pekkarisen mukaan ylikuumentumista pitäisi torjua myös maltillisilla palkankorotuksilla seuraavalla neuvottelukierroksella. Rakennusalalle hän hakisi vakautta erityistoimilla, jotka suunniteltaisiin hallituksen asettamassa työryhmässä.
Anttila kaipaa Ahtisaaren tukea maataloustuotannon säilyttämisessäEuroparlamentaarikko Sirkka-Liisa Anttila (kesk) kaipaa apua myös tasavallan presidentiltä Martti Ahtisaarelta, jotta maataloustuotannon edellytykset saataisiin turvatuiksi koko Euroopan unionin alueella.Anttilan mukaan seuraava suuri kysymys EU:ssa on, miten Luxemburgin huippukokouksen julkilausuman tavoitteet saadaan toteutetuiksi ja osaksi unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa. Oulun maatalousnäyttelyssä lauantaina juhlapuheen pitänyt Anttila kertasi Suomen tavoitteita täkäläisen maataloustuotannon turvaamiseksi EU:ssa. - Maatalousministeri Hemilä ajoi ministerineuvostossa hallitusten välisen konferenssin julkilausumaan lauseen, joka turvaa Agendan toteutuessakin maataloustuotannon harjoittamisen koko unionin alueella. Pääministeri Lipponen paimensi tehokkaasti sen saamisen Luxemburgin huippukokouksen julkilausumaan. Linjan viemiseksi loppuun tarvitaan Anttilan mielestä myös tasavallan presidentin apua, jotta Suomen edut saataisiin turvatuiksi EU:n yhteisen maatalouspolitiikan säädöksiä uudistettaessa.
Anttila katsoi, että Suomen maatalous tarvitsee Agendassa
tuleville tuottajahintojen lisäpudotuksille, yhteensä 900
miljoonalle markalle, täyden korvauksen EU:lta.
Härmälä: Heikko kruunu uhka elintarvike- ja metsätaloudelleMTK:n puheenjohtaja Esa Härmälä kehottaa hallitusta kiinnittämään vakavaa huomiota uhkaan, jonka Ruotsin ja Tanskan valuuttojen heikentyminen Suomelle muodostaa.Härmälän mukaan EU:n nykyisessä maatalousvaluuttajärjestelmässä uhkaa käydä niin, että EMU:n ulkopuolelle jäävät maat voittavat suhteessa EMU-maihin. - Ulkopuoliset voivat ikään kuin siirtää ongelmansa naapurimaiden kärsittäväksi. Hallituksen on pikaisesti avattava EU-tason keskustelut tästä asiasta ja etsittävä Suomen edut turvaavat ratkaisut, Oulun maatalousnäyttelyssä lauantaina puhunut Härmälä sanoi. Härmälän mukaan Ruotsin kruunu on toukokuun alun jälkeen heikentynyt Suomen markkaan verrattuna yli seitsemän prosenttia. MTK:ssa arvioidaan, että Suomen kansantalous on haavoittuvampi EMU:n ulkopuolisten EU-valuuttojen heikentymiselle kuin mikään muu jäsenmaa. - Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että Ruotsi on pääkilpailijamme puunjalostusteollisuuden vientimarkkinoilla. Toinen syy on, että elintarvikeviennin pikkujättiläinen Tanska on naapurimaamme ja sen alihinnoiteltu vienti voi aiheuttaa pienillä markkinoillamme suuria vahinkoja kotimaiselle tuotannolle.
Aho panisi velkaantumisen poikkiKeskustan puheenjohtaja Esko Aho vaatii, että valtion velkaantuminen pitää saada poikki. Hän ei kuitenkaan usko hallituksen mallin ja leikkauslinjan auttavan, vaan vaatii rakenteellisia uudistuksia, kuten keskustan työreformia.Aho sanoo lauantaina Ilta-Sanomien haastattelussa, että hallituksen politiikan onnistumista mitataan silloin, kun kohdataan hitaampi talouskasvu. Hän kysyy, mitä kuusi vuotta kestäneestä noususuhdanteesta jää käteen. - Entä jos näin kova nousu ei enää jatkukaan? Valtio velkaantuu edelleen, työttömyys on erittäin korkea ja verotus sietämättömän raskasta. Eihän tämä kovin hyvää pohjaa anna hitaamman talouskasvun varalta, Aho sanoo. Aho vaatii eduskunnassa jo hyväksyttyjen ensi vuoden verolakien avaamista muutenkin kuin matkakuluvähennyksen osalta. Erityisesti pienituloisten verotusta pitäisi keventää.
Koonnut: IA |
POLITIIKKA -SIVULLE