Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti

Holkeri: Eduskuntatalon lisärakennushanketta ajetaan epädemokraattisesti

Valtioneuvos Harri Holkeri (kok) arvostelee eduskunnan lisärakennusta koskevan hankkeen päätöksentekoa epädemokraattisuudesta.

Holkeri pitää mm. puhemies Riitta Uosukaisen (kok) perusteluja riittämättöminä. Uosukainen on puolustanut rakennushanketta sillä, että eduskunta on tehnyt päätöksensä ja asiasta on jo julistettu arkkitehtikilpailu.
- Jos hän tarkoittaa, että siihen on yleisesti tyytyminen, hän aliarvioi hankkeen johdosta syntynyttä kritiikkiä, Holkeri toteaa Turun Sanomiin kirjoittamassaan kolumnissa.

Holkerin mielestä eduskunnan ja politiikan arvostuksen kannalta on nyt menty väärään suuntaan.
- Hanke on kuljetettu läpi päättävän koneiston tavalla, joka kertoo usein haukutun byrokratian olevan voimissaan, Holkeri arvostelee.

Hän ei pidä suunniteltua eduskunnan lisärakennusta riittävän arvokkaana rakennuksena sijoitettavaksi sille aiotulle paikalle. Holkeri katsoo, että eduskuntatalon ympäristö on pääkaupungin symbolisesti arvokkain alue, jota pidä tuhota rakentamalla sitä liian täyteen.

Kansanedustajien avustajille ja muulle toimistoväelle tarkoitettu rakennus ei Holkerin mielestä ole riittävän arvokas näin keskeiselle paikalle.
- Tilaa toimisto- ja virastokäyttöön on lähellä eduskuntataloa ollut valtion omaisuudenhoitoyhtiön Arsenalin hallussa yllin kyllin. Se tarjonta ei kuitenkaan ole kelvannut.

RKP kaipaa selvitystä tulevasta veropolitiikasta

Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaisi hallituksen päättävän työnsä laatimalla arvion pitkän tähtäimen veropolitiikasta. Närpiössä torstaina kesäkokouksensa aloittanut ryhmä kantaa huolta erityisesti EU:n kehittymättömästä veroyhteistyöstä. Ankara EU-maiden välinen verokilpailu voisi uhata suomalaista hyvinvointipolitiikkaa.

RKP:n budjettikannanotossa vaaditaan kehitysyhteistyömäärärahojen säilyttämistä sellaisella tasolla, että 0,4 prosentin bruttokansantuoteosuus voidaan saavuttaa vuonna 2000.

Ryhmä edellyttää lisäksi, että kuntien harkinnanvaraiseen avustamiseen tarkoitettua määrärahaa nostetaan tuntuvasti esitetystä 150 miljoonasta markasta.

Ryhmänjohtaja Eva Biaudet huomautti, ettei mitään suuria linjapäätöksiä pitäisi ratkaista valtiovarainministeriön ja yksittäisten ministeriöiden välillä. Tähän tähdättiin kaatuneella esityksellä, joka koski päivähoito-oikeuden supistamista.

RKP haluaa hallituksen käsittelevän budjettineuvotteluissaan perusteellisesti mm. kehitysapuun, maatalouteen, asuntoihin ja työllistämiseen kaavailtujen määrärahojen vaikutukset.

SDP:n Tuomioja lisäisi kuntien avustuksia budjetissa

Sosialidemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Erkki Tuomioja on tyytyväinen hallituksen budjettineuvottelujen tähänastisiin tuloksiin ja uskoo, että lopuistakin asioista voidaan sopia ilman suurempia ongelmia.

Laihakin sopu on isoa riitaa parempi asia eikä sopu tässä tapauksessa ole edes laiha, vaan sopusuhtainen, Tuomioja kiitteli eduskuntaryhmänsä työvaliokunnan ja SDP:n ministeriryhmän yhteiskokouksessa torstaina Imatralla.

Neuvotteluja vielä vaativista asioista Tuomioja mainitsi erityisesti budjetin kuntarahat. Tuomiojan mielestä vaikeimmassa tilanteessa olevien kuntien asemaa pitää helpottaa, kun yhteisöverouudistusta vielä hiotaan.
- Kun tilanteet eri puolilla maata vaihtelevat suuresti, on turvattava se, että kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin on riittävästi budjettiresursseja, Tuomioja sanoi.

Tuomioja letkautti avajaispuheessaan budjettivalmisteluja vetänyttä valtiovaraiministeri Sauli Niinistöä (kok). Tuomiojan mielestä Niinistö järjesti neuvotteluissa "tarpeettoman ylimääräisen kiemuran" nostamalla julkisuuteen "uusia hallitusohjelman kanssa ristiriitaisia pyrkimyksiä".

Keskustan työvaliokunta: Budjetti tasapainoon

Suurimman oppositiopuolueen keskustan työvaliokunta haluaa, että hallitus asettaisi ensi viikon budjettiriihensä tavoitteeksi valtion budjetin saamisen tasapainoon.

Keskustan työvaliokunta totesi torstaina, että valtion velkaantuminen loppuu nopeimmin parantamalla työllisyyttä. Keskusta haluaisi avata jo päätetyt ensi vuoden verolait ja korjata tuloverotusta ja välillisiä työvoimakustannuksia työllisyyttä ja yrittämistä suosiviksi.

Keskusta huomauttaa, että työmatkakustannusten verovähennysten osalta se esitti jo keväällä oman mallinsa, jossa vähennyksen ylärajaa olisi tuntuvasti korotettu ja alarajaa alennettu. Se helpottaisi työhön hakeutumista pitkien matkojen takaa sekä lyhyiden työsuhteiden vastaanottamista. Hallituspuolueet kuitenkin vastustivat ehdotusta juhannuksen alla eduskunnassa.

Keskusta pitää kannanotossaan myönteisenä, jos hallitus nyt on valmis tukemaan sen ehdotusta. Vähimmäisvaatimuksena keskusta pitää sitä, että hallitus purkaa kuluvan vuoden budjetissa tehdyn työmatkavähennyksen kiristyksen. Sen lisäksi myös polttoaineverotuksen sekä joukkoliikenteen arvonlisäverotuksen korotuksilla hallitus on keskustan mielestä tänä vuonna lisännyt työmatkakustannuksia.

Kuntaliitto kaipaa budjettiin lisää verokompensaatiota

Kuntaliitto kaipaa valtion ensi vuoden talousarvioon lisää kompensaatiota verotulojen menetyksestä. Tuloneuvotteluissa sovittu ansiotulovähennyksen korotus kiristää kuntataloutta arviolta reilut miljardi markkaa, mutta valtiovarainministeriön budjettiesityksessä luvatusta kompensaatiosta on toteutettu vain puolet.

Kuntaliiton hallituksen työvaliokunta huomauttaa, että hallitus on luvannut korvata verotulojen menetyksen kokonaan. Nyt mukana on jo aiemmin päätettyjä veroratkaisuja runsaan puolen miljardin markan arvosta ja opettajien eläkevastuun siirtoon reilut sata miljoonaa markkaa.

Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Kietäväisen mukaan avoinna on kuitenkin edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen kustannustasotarkistus, mistä kertyisi 200-300 miljoonaa markkaa. Kuntaliitto haluaa myös alennuksen kuntatyönantajan kansaneläkemaksuun.

Kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin Kuntaliitto kaipaa lisää rahaa. Verotulojen tasausjärjestelmän viive olisi lyhennettävä kolmesta kahteen vuoteen.

Mitään kovin yllättävää Kuntaliitto ei budjettiesityksestä ole löytänyt. Markkamääräisesti suuria leikkauksia samaan tapaan kuin aikaisempina vuosina ei ole, joskin Kietäväisen mukaan joitakin periaatteellisesti tärkeitä asioita.

Suurin ongelma budjettiesityksessä on Kuntaliiton mielestä se, että kunnallistalouden pidemmän aikavälin tasapainottamistoimia ei ole siinä mukana. Ne jäävät ensi kevään hallitusneuvottelujen asialistalle.

Ongelmallisena Kuntaliitto pitää myös sosiaalisen asuntotuotannon leikkausta, joka aiheuttaa ongelmia kasvukeskuksissa. Niissä vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan.

Jaakonsaari: Leikkauspuheiden toisteleminen tarpeetonta

Työministeri Liisa Jaakonsaaren (SDP) mielestä ylikuumeneminen ei uhkaa talouden tasapainoista ja kestävää kehitystä. OECD:n raporttia koskevassa kannanotossaan Jaakonsaari sanoo, että valtion talousarvion vaje katoaa talouskasvun myötä ensi vuonna, minkä vuoksi leikkauspuheiden toisteleminen on tarpeetonta.

Jaakonsaari otti tiistaina antamassaan kannanotossa vastaan OECD:n kiitokset Suomessa harjoitetusta työllisyyspolitiikasta. Talousjärjestön varoitukset talouden ylikuumenemisesta työministeri sen sijaan torjui.

- Suomen nopea talouskasvu on terveellä pohjalla: vaihtotase on säilynyt vahvan positiivisena ja inflaatio on jatkuvasti alittanut kahden prosentin raja-arvon. Pörssikurssien ja pääkaupunkiseudun asuntohintojen käyttö talouden mittareina on harhaanjohtavaa, Jaakonsaari toteaa.

Jaakonsaari huomauttaa, että Pohjois- ja Itä-Suomi ovat vasta viime aikoina päässeet nousuun mukaan. Alueellisesti tasapainoinen kehitys edellyttää hänen mielestään, että nykyinen kotimarkkinavetoinen kasvu jatkuu.

Ylikuumeneminen ei ole Jaakonsaaren mielestä ongelma työmarkkinoillakaan eli palkankorotukset ovat pysyneet sopimusten mukaisina. Työministeriö puolestaan pyrkii ennalta ehkäisevin toimin estämään työvoimakapeikkojen syntymistä ja alueellista sekä toimialakohtaista ylikuumenemista.

SAK: Vain pörssi on ylikuumentunut

Suomen taloudessa ei ole tapahtunut ylikuumentumista, katsoo SAK:n pääekonomisti Pertti Parmanne. Ylikuumentumista, josta OECD varoittelee, on hänen mukaansa ollut vain pörssissä.

Parmanne muistuttaa, ettei Suomen Pankin kahden prosentin pohjainflaatiotavoitetta ole saavutettu, vaan hintojen nousu liikkuu yhä prosentin tietämillä, ja työttömyys on yhä suurta.

Lähivuosina Parmanne arvioi syntyvän työvoiman puutetta paikoitellen, joissakin ammateissa ja alueilla. SAK suosittaa lääkkeeksi pitkäjänteistä henkilöstökoulusta ja yritysjohdolle luopumista lyhytjänteisestä keskinäisestä optioiden jakamisesta.

Työntekijöille tarvitaan vuokra-asuntoja, joiden rakentamista on lisättävä eikä supistettava. Tuotantokapeikkoja voidaan välttää hillitsemällä liikerakentamista ja siirtämällä julkista rakentamista, ei vuokra-asuntotuotantoa vähentämällä, Parmanne totesi.

- Euroopan sisämarkkinat ja yhteisen rahan tulo vaimentavat ylikuumenemisen seurauksia. Jos esimerkiksi rakennustarvikkeista, kuten ikkunoista, syntyy pulaa Suomessa, on entistä helpompaa tuoda vaikkapa Ruotsista, Parmanne arvioi.

Kallis yhdistäisi vero- ja työministerien tehtävät

Kristillisen liiton puheenjohtaja Bjarne Kallis haluaisi yhdistää vero- ja työministerien tehtävät. Kallis sanoi tiistaina Kokkolassa, että yhdistämisen avulla voitaisiin saada enemmän huomiota veroratkaisujen työllisyysvaikutuksiin.

Kallis haluaisi julkisen hallinnon puolelle muitakin uudistutuksia tehokkuuden parantamiseksi. Hänen mielestään voitaisiin kokeilla poliisin ja palokunnan kiinteämpää yhteistyötä hälytyksien sattuessa.

Helle valmis presidentin vallan karsimiseen

Vasemmistoliiton kansanedustaja Esko Helle on valmis kokoomuksen eduskuntaryhmän Ben Zyskowiczin esittämään presidentin vallan karsimiseen.

Helle sanoi tiistaina julkaisemassaan tiedotteessa, että vasemmistoliitto on ajanut koko valtiosääntöuudistuksen ajan linjaa, että yhden ihmisen, presidentin, ylisuurta poliittista valtaa vähennetään.

Saari syyttää hallitusta viljelijöiden pettämisestä

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aapo Saari syyttää hallitusta maanviljelijöiden pettämisestä. Saari sanoi maanantaina Seinäjoella, että maatalousministeri Kalevi Hemilän (sit) olisi pitänyt riitauttaa maataloustukea koskevat budjettileikkaukset.

Saaren mielestä viljelijöiden tuloihin kohdistuvien leikkausten perusteleminen muihin väestöpiireihin kohdistuvilla leikkauksilla ontuu, koska nekin leikkaukset kohdistuvat viljelijäväestöön vähintään yhtä raskaina kuin muuhunkin väestöön. Saaren mukaan ensi vuoden budjettiin tehtävät leikkaukset vievät viljelijöiden tuloista seitsemän prosenttia.

Kehitysyhteistyöjärjestöt vaativat määrärahojen lisäämistä

Kehitysyhteistyötä tekevät järjestöt kehottavat hallitusta nostamaan kehitysmäärärahoja 350 miljoonalla markalla. Suomen Unicef-yhdistys, Suomen Punainen Risti, Kirkon ulkomaanapu ja Kehitysyhteistyön palvelukeskus muistuttavat, että hallitus on jo sitoutunut nostamaan kehitysyhteistyömäärärahoja 0,4 prosenttiin bruttokansantulosta.

Jos tämä taso halutaan saavuttaa vuonna 2000, olisi ensi vuonna nostettava määrärahoja 0,38 prosentin tasolle, järjestöt toteavat. Tämä edellyttäisi noin 350 miljoonan markan korotusta verrattuna tämän vuoden määrärahoihin, järjestöt laskevat.

Tänä vuonna Suomi käyttää kehitysyhteistyöhön summan, joka vastaa noin 0,35 prosenttia bruttokansantulosta. Kehitysyhteistyön määrärahat jäivät lähes ainoana kysymyksenä avoimeksi ensi viikon budjettiriihessä. Valtiovarainministeriö haluaisi pitää määrärahan markkamäärän tämän vuoden tasolla myös ensi vuonna.

Järjestöt muistuttavat, että hallitus hyväksyi kehitysyhteistyöstä periaatepäätöksen syksyllä 1996, jossa asetettiin tavoitteeksi, että Suomen kehitysyhteistyö nostetaan takaisin 0,7 BKTL-tasolle, kuten YK suosittaa. Niiden mukaan panosten lisääminen kasvattaisi Suomen puhe- ja arvovaltaa EU:ssa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla.

Koonnut: IA
6.8.1998

POLITIIKKA -SIVULLE