Timo Viherkenttä: Ylikuumentuminen on vasta uhkaNiinistö: OECD:n arvio tehty ennen budjettivalmistelua
Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok) ei täysin yhdy OECD:n vaatimuksiin nykyistä kireämmästä finanssipolitiikasta. Niinistö muistutti tiistaina kokoomuksen ministeriryhmän kokouksen yhteydessä Seinäjoella, että OECD:n Suomea koskeva raportti on tehty ennen budjettiesityksen valmistelun loppuvaiheita.- Siellä ei ihan tarkkaan tunnettu senhetkistä ajattelua eikä minunkaan kanssani ole käyty keskusteluja, Niinistö huomautti. Niinistö pitää kuitenkin raporttia ymmärrettävänä kansainvälisen kilpailukykytutkimuksen taustaa vasten. Siinä Suomi on sijoittunut varsin huonosti, kun mittana on valtion budjetin alijäämä. Hänen mukaansa Suomen finanssipolitiikka on ollut viime vuosina kireänpuoleista ja jatkuvasti kiristyvää. Niinistö kertoi, ettei hän ole nähnyt raporttia, mutta epäilee OECD:n lähteneen vaatimaan tiukempaa finanssipoliittisten keinojen käyttöä rahapolitiikan keinojen harvennuttua EMU:n myötä. Valtiovarainministeri ei näe Suomen taloudessa mitään vahvaa ylikuumenemista. Jos sellaista ilmenisi, jouduttaisiin kysyntäpaineita hillitsemään supistuksin julkisen sektorin kautta. Ylikuumeneminen on tilanne, jossa pitäisi näkyä selvää puutetta tuotantokapasiteetista ja -välineistä sekä selvää inflaatiopainetta. Suomessa ei suuria kapeikkoja esiinny. Inflaatioarviotakin on korjattu alaspäin kahdesta puoleentoista prosenttiin, mikä mahtuu hyvinkin EU-maiden keskiarvoon. Viherkenttä: Ylikuumentuminen on vasta uhkaTalouden ylikuumentumisen vaara on tiedostettava ajoissa, jotta myös hitaammin vaikuttaviin toimiin ehditään tarttua, sanoo valtiovarainministeriön uusi budjettipäällikkö Timo Viherkenttä.
OECD:n varoitteluista huolimatta hän ei katso, että Suomen
talous jo nyt pyörisi ylikierroksilla. Aikainen varoitus on kuitenkin hyödyksi, sillä osa vastatoimista, kuten työvoiman koulutus tai työvoiman liikkuvuuden lisääminen eivät vaikuta kovinkaan nopeasti. Talous- ja rahaliitto EMU:n myötä poistuu mahdollisuus säätää talouskehitystä valuutan arvoa muuttamalla, ja korkopolitiikkaa koko euro-alueella ohjaa ensi vuoden alusta lähtien Euroopan Keskuspankki Frankfurtissa. Kotimaiseen työkalupakkiin jää valtion menojen ja verotuksen säätäminen - ylimääräistä rahaa voi kerätä pois leikkaamalla julkista kulutusta tai tiukentamalla veroja. Verojen osalta Viherkenttä myöntää, että paineita on enemmänkin alaspäin, sekä välillisten että välittömien verojen osalta. Esimerkiksi työnteon verotuksen alentaminen välillisiä veroja korottamalla alkaa olla loppuun kuljettu tie. Monia välillisiä veroja joudutaan lähivuosina pikemminkin laskemaan. - Kyllä siltä näyttää, että äärimmäisen korkeaa verotasoa ei ole edes mahdollista pitää yllä, vaikka jotkut sitä haluaisivat, Viherkenttä arvioi. Mitä Suomessa tulevaisuudessa verotetaan, kuinka paljon ja millä mahdolliset veronalennukset rahoitetaan; nämä ratkaisut Viherkenttä jättää poliitikoille. - Erilaisia poliittisia valintoja voidaan tehdä. Voidaan valita korkeampi menojen ja verojen taso tai matalampi taso. Olen varovaisesti sanonut, ettei äärimahdollisuutta ole käytettävissä, että olisi äärimmäisen korkeat verot ja menot, Viherkenttä sanoo. - Asiaan liittyy yhteiskunnallisia näkemyseroja. Kun niistä keskustellaan, on hyvä että silloin on mielletty nämä olemassa olevat rajat. Viherkenttä varoittaa yliarvioimasta veronalennusten dynaamisia vaikutuksia. Esimerkiksi ansiotuloveroja alennettaessa osan menetetyistä verotuloista voidaan kyllä olettaa tulevan takaisin lisääntyneen toimeliaisuuden myötä, mutta Viherkentän mukaan vaatii "aika paljon optimismia" uskoa, että tätä kautta palautuisi enemmän kuin puolet menetetyistä tuloista. Suurta alkoholin veroalea ei luvassa - vieläEnsi vuoden budjettiin ei Viherkentän mukaan ole tulossa mitään kovin tuntuvia muutoksia välilliseen verotukseen. Tuloveroasteikot ensi vuodeksi on jo etukäteen lyöty lukkoon, joten liikkumavaraa on vain välillisen verotuksen puolella.- Mitään isoja muutoksia ei ole tulossa. Muutokset ovat vähäisiä, sekä kansalaisten että verotulojen kannalta. Varmaa kuitenkin on, että seuraava hallitus joutuu laskemaan alkoholin verotusta. Suomi on sitoutunut asteittain vapauttamaan matkustajatuomiset yleiselle EU-tasolle vuoteen 2004 mennessä, ja silloin nykyisentasoisen alkoholiveron ylläpitäminen käy mahdottomaksi. Ratkaisut siitä, kuinka paljon veroa lasketaan, ja kuinka nopeasti, Viherkenttä jättää poliitikoille. - Hallitusohjelmassa tehdään ratkaisuja siitä kuinka paljon ja millä tahdilla. Ei sitä varmaan korostuneen etupainoisesti tehdä, vaan komission kanssa on sovittu, että vaiheittain. Ainakaan ei tule täydellistä kertarysäystä vuoden 2004 alussa. Epävarmuutta alkoholiveron puolella on muutenkin. EU-komissio pitää alkoholintuonnin aikarajoituksia perussopimuksen vastaisina, ja EY-tuomioistuimessa on jo vireillä niitä koskeva tapaus. Viherkenttä ei kuitenkaan vielä pelkää uudelleen käynnistyvää kalja- tai pirturallia Viroon ja Venäjälle. - Suomen valtion tarkoitus ei varmaan ole hävitä mitään oikeusjuttuja. Pitää toimia tilanteen mukaan, Viherkenttä naureskelee. Myös ratkaisut liikenteen verotuksesta Viherkenttä jättää seuraavan hallituksen mietittäväksi. Hän ei pidä kovin todennäköisenä, että Suomessa luovuttaisiin autoverosta ja siirryttäisiin enemmän vuotuisiin käyttömaksuihin. Se on ratkaisu johon yleensä turvaudutaan niissä maissa, joissa on merkittävää kotimaista autoteollisuutta. EMU ei pakota alv-harmonisointiinViherkenttä ei usko, että talous- ja rahaliiton käynnistyminen johtaa mihinkään nopeaan ja pitkään harppaukseen verotuksen harmonisoinnissa EU-maiden kesken. EU-maissa ei hänen mukaansa tunnu olevan todellista poliittista tahtoa esimerkiksi arvonlisäverojen harmonisointiin.Verotuksesta päättäminen on EU:ssa perinteisesti äärimmäisen hidasta, sillä mitään ei voi tehdä ilman kaikkien jäsenmaiden suostumusta. Viherkentän mielestä edistystäkin on tapahtunut, ja mainitsee esimerkkinä viime joulukuussa hyväksytyn yritysverotuksen käyttäytymiskoodin. Sen myötä EU-maat pyrkivät karsimaan järjestelmistään haitallista keskinäistä verokilpailua. - Se on merkittävä askel, vaikka se ei ole juridisesti sitova. Nyt on tärkeää, että koodin seuranta ja valvonta toteutetaan tehokkaasti. Toinen tärkeä asia olisi Viherkentän mielestä säätää direktiivi rajat ylittävien korkotulojen verotuksesta. Asia on ollut vireillä vuosia, mutta nykytilasta hyötyvät Luxemburg ja Britannia ovat tähän asti estäneet päätökset. Viime vuonna EU-maat kuitenkin periaatteessa sopivat, että direktiivin hyväksymiseen olisi hyvä pyrkiä. EU:n ikuisuushankkeita on myös ollut arvonlisäveron alkuperämaajärjestelmän luominen. Se merkitsisi, että hyödykkeen arvonlisävero maksettaisiin alkuperämaassa, eikä kuten nyt, maassa jossa se kulutetaan. Kaupanteko ja arvonlisäverojärjestelmä helpottuisi merkittävästi, mutta järjestelmä hyödyttäisi vientiä niistä maista joissa arvonlisävero on alhaisempi, ja rankaisisi Suomen kaltaisia korkean veron maita. - Lähivuosina sellaista ei ole näköpiirissä. Nyt on ajankohtaisempaa muun järjestelmän kehittäminen, kuin että yritettäisiin väkisin ajaa sisään alkuperämaajärjestelmää, jolla ainakaan nykymaailmassa ei ole enemmistön kannatusta, Viherkenttä toteaa.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE