Huttu-Juntunen: Tutkimus sosiaalituen väärinkäytöksistä puhdistaisi ilmaa
Sosiaali- ja terveysministeri Terttu Huttu-Juntunen pitää hyvänä, että sosiaalitukien väärinkäytöksien laajuus selvitetään. Itse hän epäilee, että väärinkäytöksiä on niin vähän, että tieto niistä vain puhdistaisi ilmaa.Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowicz on perännyt Kelalta kattavaa tutkimusta sen kautta maksettaviin sosiaalitukiin liittyvän väärinkäytön laajuudesta, laadusta ja taloudellisista vaikutuksista. Huttu-Juntunen toteaa, ettei ole keskustellut Zyskowiczin peräänkuuluttamasta tutkimustarpeesta ministeri Sinikka Mönkäreen kanssa, jonka toimialaan Kelan asiat kuuluvat. Varsinaiset tutkimukset ovat kuitenkin eduskunnan alaisuuteen kuuluvan Kelan asia. - Kela toimii itsenäisesti, eikä ole ennenkään ministeriöltä kysellyt minkälaiset selvitykset se tekee, muistuttaa Huttu-Juntunen. Selvityksiä on tehty- Aika ajoin tehdään selvityksiä sosiaalitukien käytöstä. Huttu-Juntunen muistuttaa edellisestä julkisesta keskustelusta, joka käytiin Ilkka Kanervan työministeriaikana.- Ministeri televisiossa kauhisteli työttömyysturvaa ja epäili, että väärinkäyttäjiä on tavattoman paljon ja suuriäänisesti lähdettiin tutkimaan. Sen jälkeen ei kuulunutkaan mitään, koska tutkimuksessa todettiin väärinkäyttäjien määrä erittäin vähäiseksi. Huttu-Juntusella ei ole kuitenkaan mitään sitä vastaan, että sosiaalitukien väärinkäyttöä tutkitaan edelleen. - Saattaisi olla hyväkin, että ilmapiiri puhdistuisi. Epätietoisuudella saatetaan mustamaalata koko järjestelmää, hän kiteyttää korostaen uskovansa että sosiaalitukien väärinkäyttäjien osuus kaikista tuensaajista on erittäin pieni osa. Järjestelmässä on aina aukkoja- Väärinkäytöksiä on kuitenkin aina, muistuttaa käytännön sosiaalityötä tehnyt ministeri Huttu-Juntunen. Väärin perustein anottuja tukia on hänenkin eteensä tullut eikä kyse aina ole huijauksesta vaan myös virheistä ja tietämättömyydestä.Suoranaiset huijaukset ovat ministerin mukaan olleet isossa populaatiossa poikkeuksia. Hän muistuttaa samalla että niihin on kuitenkin puututtava ankarasti kuten myös tehdään. Väärin perustein myönnetty tuki peritään takaisin. - Toisaalta ihan aukotonta järjestelmää ei ole missään, elinkeinotukeakin käytetään väärin, sosiaali- ja terveysministeri huomauttaa. - Valitettavasti järjestelmiin jää pienempiä tai isompia reikiä, jotka jotkut kansalaiset taitavasti käyttävät hyväkseen. Osa väärinkäytöksistä on erehdyksiä- Kun on monimutkainen järjestelmä, niin ihmiset eivät aina tiedä missä tilanteessa oikeus tukeen pienenee tai katoaa eivätkä kansalaiset välttämättä osaa pykälänikkarointia.Väärään osoitteeseen menneiden tukien vastapainona on myös rahaa, joka syystä tai toisesta jää käyttämättä. Huttu-Juntunen tosin olettaa, että laman myötä ihmiset ovat tulleet tietoisemmiksi omista oikeuksistaan. Kun rahat loppuvat, niin katsotaan tarkasti mitä tukea voi saada. - Ennen vanhaan käytettiin maalla käsitettä ”kainot köyhät”, kertoo Huttu-Juntunen ihmisistä, jotka elivät vaatimattomissa oloissa, mutteivät halunneet mitään tukea vaikka olisivat siihen olleet oikeutettujakin. - Aiemmin koettiin leimaavana hakea kunnalta rahaa ja vielä tänä päivänäkin puhutaan toimeentulotuen piilotarpeesta. Kaupungeissa Huttu-Juntusen mukaan ei niinkään häpeillä, vaan tuet katsotaan oikeutetummiksi etuuksiksi. Huttu-Juntunen ei pidä ongelmana sitä, että alkaneen keskustelun myötä laajemmat joukot sosiaalitukien käyttäjiä leimautuisi huijareiksi. Siihen avittaa sekin, että ihmiset ovat hänen mukaan tulleet entistä tietoisemmiksi omista oikeuksistaan. - Jos ja kun tutkimus tehdään ja todetaan väärinkäyttäjien määrä, niin ehkä se puhdistaisi ilmapiiriä, ministeri vielä kertaa.
PETE PAKARINEN Kuva: Valtioneuvoston kotisivulta. |
POLITIIKKA -SIVULLE