Vasemmistoliitto hakee lisää rahaa mm. asuntoihin


Vasemmistoliitto tavoittelee keskiviikkona alkavissa hallituksen budjettineuvotteluissa lisää rahaa asuntorakentamiseen, kuntien harkinnanvaraisiin valtionosuuksiin sekä kehitysyhteistyöhön.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä piti tiistaina Helsingissä budjettikokouksen, jossa ruodittiin lähinnä muiden kuin omien ministereiden Claes Anderssonin ja Terttu Huttu-Juntusen tonteille kuuluvia asioita.

Vasemmistoliitto lähtee budjettineuvotteluissa siitä, että esiin nostettu huoli suhdanteiden kuumenemisesta ei koske koko maata. Jos hillitseviä toimia tarvitaan, niiden olisi siksi oltava alueellisesti valikoivia.

Pääkaupunkiseudun rakennuskustannusten ja asuntojen hintojen nousukaan ei vasemmistoliiton mielestä ole niin huolestuttavaa, että valtion tukemaa asuntorakentamista pitäisi hillitä.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Martti Korhosen mielestä ylikuumenemishuolet perustuvat mutu-tuntumaan, eikä niille ole näytetty todellista perustetta.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän mielestä valtion tukemaa vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tuotantoa on lisättävä siitä, mitä valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö ovat ensi vuodelle sopineet. Kyse ei ole valtion budjetin paisuttamisesta, vaan asuntorahaston itse hankkimien rahojen myöntämisvaltuuksien kasvattamisesta.

Myöntämisvaltuuksiin on tulossa ensi vuodelle 6,9 miljardia markkaa. Vasemmistoliittolaiset eivät halunneet määritellä, miten paljon varoja pitäisi lisätä. Asuntoja olisi rakennettava kuitenkin yhtä paljon kuin tänä vuonna, mihin kaavaillut varat eivät vasemmistoliiton puheenjohtajan Suvi-Anne Siimeksen mukaan riitä.

Tasapainoinen kehitys tarpeen

Asuntomäärärahojen lisäämisellä vasemmistoliitto haluaa estää työvoiman puutteen aiheuttamien tuotantokapeikkojen syntymisen. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Korhonen sanoi, että ongelmia on muissakin kasvukeskuksissa kuin pääkaupunkiseudulla.

Toisaalta vasemmistoliitto haluaa korostaa tasapainoista alueellista kehitystä. Kehityksestä kärsiviä kuntia olisi tuettava korottamalla selvästi kuntien harkinnanvaraista valtionosuutta. Rahat otettaisiin seurakuntien yhteisöverotuotoista.

Kehityksessä jälkeen jääneille seuduilla vasemmistoliitto antaisi tukea myös valtionyhtiöiden osakkeiden myyntituotoista. Varoja olisi ohjattava tutkimukseen ja tuotekehitykseen, riskirahoitukseen, koulutukseen, perusrakenteen parantamiseen sekä uuteen teollistamiseen.

Kehitysyhteistyöhön vasemmistoliitto haluaisi lisää varoja niin, että suunta kohti 0,4 prosentin bruttokansantuoteosuutta kohti vuonna 2000 jatkuisi. Kulttuuriministeri Anderssonin mukaan se merkitsisi 170-180 miljoonan markan lisäystä, kun valtiovarainministeriö on esittänyt vain 80 miljoonaa markkaa.

Tuhannen markan vuotuinen maksukatto

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä oli tyytyväinen siihen, että valtiovarainministeriön yritykset mm. kaventaa päivähoito-oikeutta kotona päivät olevilta saatiin torjutuksi.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok) veti esityksen pois neuvoteltuaan sosiaali- ja terveysministerien kanssa.

Ministeri Huttu-Juntunen asettui tiistaina vielä varmuuden vuoksi torjunta-asemiin ja korosti, että toteutumatta jäävä heikennys olisi kohdistunut epävakaissa tilanteissa eläviin ihmisiin.

Huttu-Juntunen valmistautui kohtaamaan budjettineuvotteluissa vaatimuksen terveydenhuollon erilaisten palvelumaksujen korottamisesta.

Vasemmistoliiton tavoitte ena on saada korotusten vastapainoksi maksukatto, joka olisi vaikkapa tuhat markkaa vuodessa. Nyt yksittäisistä poliklinikkamaksuista saattaa helposti kertyä vuodessa suurempikin lasku.

Vasemmistoliiton budjettivaatimuksiin kuuluu myös mm. saada lisää rahaa veronkierron ja talousrikosten torjuntaan.

Budjettiriihessä pitäisi eduskuntaryhmän mielestä käydä lisäksi perusteellinen keskustelu verotuksen pitkän ajan näkymistä.

STT-IA
11.8.1998

POLITIIKKA -SIVULLE