MeritaNordbanken: Pienet ruotsalaisyritykset kärsivät EMU-epävarmuudestaRuotsalaisyritykset valmistautuvat käyttämään euroa rinnakkaisvaluuttana
Ruotsalainen elinkeinoelämä valmistautuu EMU:n vaikutuksiin toisin kuin kuningaskunnan poliittinen johto. Yritykset valmistautuvat käyttämään euroa kruunun rinnakkaisvaluuttana. Sen käyttö koetaan kilpailuetuna. Toisaalta ruotsalaiset pk-yritykset kärsivät EMU-epävarmuudesta.Suomalaisyrityksille tärkeässä vientimaassa Ruotsissa yksityissektori ei ole kulkenut oikein yhtä jalkaa hallituksen kanssa suhteessa talous- ja rahaliittoon. Vaikka Ruotsi jättäytyy EMU:n ulkopuolelle, ruotsalaisissa yrityksissä katsotaan, että euro tulee. Naapurimaan yksityissektorilla valmistaudutaan käyttämään euroa kruunun rinnakkaisvaluuttana. Epävirallisten tietojen mukaan komiteatasolla olisi valmisteilla myös lainsäädäntöä, joka tasoittaisi tietä Ruotsin rahaliittojäsenyydelle. Rahaliiton ulkopuolelle jäävä, suomalaisten yritysten toinen tärkeä vientimaa, Britannia, valmistelee myös kulisseissa kansallista siirtymäsuunnitelmaansa. Näitä signaaleja yhteenlaskevat talousviisaat uskovatkin yhä vankemmin, että eurosta kasvaa vahva valuutta. Kunkin kansallisvaltion lopullinen kurssi euroon nähden varmistuu vasta vuodenvaihteessa. Vaikka ecu on yhtä kuin euro, ecu-valuuttakorissa on mukana myös rahaliittoon kuulumattomien maiden valuuttoja eli Tanskan kruunu, Englannin punta ja Kreikan drakma. Näiden painoarvo ecu-korissa on 14 prosenttia, ja näiden kolmen valuutan kellunta vapun kiinnityskurssipäätöksen jälkeenkin merkitsee ecun eli tulevan euron hienoista liikkumista. Pientä liikettä on tapahtunut siitäkin lähtien, kun Suomen markka kytkettiin valuuttajärjestelmä ERM:iin. Tuolloin kurssi oli noin 5,81 ja näinä päivinä se on noin 6,01. Eli markka on heikentynyt aavistuksen verran. Ruotsalaiset pk-yritykset kärsivät epävarmuudestaRuotsin pienet ja keskisuuret yritykset kärsivät suuria enemmän Ruotsin jäämisestä EMU:n ulkopuolelle, sanoi johtaja Göran Sundström MeritaNordbankenista tiistaina. Sundström puhui talous- ja rahaliiton vaikutuksista pohjoismaiseen elinkeinoelämään seminaarissa, joka pohti Pohjoismaiden vaikutusta EU:iin.- Sanotaan, että valuutanvaihtokustannukset ovat vain 0,4 prosenttia BKT:sta, mikä rahassa on noin kahdeksan miljardia kruunua. Kustannus jakautuu kuitenkin hyvin epätasaisesti. Pahiten se rasittaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä, sillä suuryritykset voivat pitkälti välttää ne, Sundström sanoi. Pienten ja keskisuurten yritysten osuus Ruotsin viennistä on vain 30 prosenttia, Sundström totesi. Euron tulo ensi vuoden alusta vaikuttaa pienten ja keskisuurten yritysten elämään myös EMU:n ulkopuolisissa maissa, kun kansainväliset yritykset alkavat vaatia tarjouksia euroissa. - Kansainväliset suuryritykset voivat siirtää valuuttariskin alihankkijoidensa kannettavaksi, ja näillä pienillä yrityksillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin siirtää riski työntekijöilleen, Sundström sanoi. Hän huomautti, että työllisyyden parantaminen on sekä Suomessa että Ruotsissa pitkälti pienten ja keskisuurten yritysten varassa, minkä takia ruotsalaisyrityksille lankeava lisärasitus on valitettava. Kuusi miljardia vuodessaJohtaja Kaija Erjanti Pankkiyhdistyksestä totesi vuorostaan, että Suomessa pankkien valmistautuminen on ollut helpompaa, koska hallituksen tavoite viedä Suomi rahaliittoon on ollut selvä. Tavoite on Erjannin mukaan painanut Suomen korkotasoa merkittävästi alemmas.- Jos arvioidaan, että korot ovat EMU-tavoitteen takia noin kaksi prosenttiyksikköä alhaisemmat, merkitsee se 300 miljardin markan luottokannalla noin kuuden miljardin markan elvytystä velallisille vuodessa, Erjanti sanoi. Siihen verrattuna euroon siirtymisestä aiheutuva miljardin markan kustannus ei ole merkittävä rasite, Erjanti arvioi.
MARGIT HARA-STT |
POLITIIKKA -SIVULLE