Järventaus: Lakeja säädetään liikaa

Kun Jussi Järventausta valittiin ministeriksi, niin muun muassa kokoomuksen puoluehallituksessa hänen valintaansa puolustettiin sanomalla, että Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja on kuin täsmäohjus työreformista puhuvan keskustan kylkeen. Mies ei itse kommentoi näkemystä.
- Toivon, että ei tarvitse toimia ketään vastaan, vaan asioiden puolesta.

Järventaus katsookin mieluummin tulleensa oikeusministeriksi ammattilaisena kuin poliitikkona. Hänen urataustaltaan löytyykin paitsi yrittäjiä ja vakuutusalaa, myös toiminta oimeusministeriön lainsäädäntöneuvoksena.

Hän toki myöntää, että yrittäjäkentässä on odotuksia hänen suuntaansa. Yrittäjien asioiden ajaminen on tärkeä osa yleisen edun ajamista, Järventaus toteaa.
- Minulla on se käsitys, että tämä hallitus ei ole vielä yrittäjyyteen liittyvissä asioissa viimeistä sanaansa sanonut.

Lakeja säädetään liikaa

- Tässä kohtaa todennäköisesti perustan säädöspolitiikkaprojektin. Kun oikeusministeriö on säädösvalmistelun kehittämisviranomainen, niin eri menetelmin pyritään kiinnittämään huomiota siihen, että mietittäisiin säädösten tarvetta ylipäänsä.

Oikeusministerin mukaan onkin tarpeen pohtia millaisin säännöksin kansalaisia ohjataan. Ovatko ne pakottavia vai ohjaavia ja kansalaisia tukevia.

- Tämä on myös pienyrittäjiä kiinnostava asia sikäli, että yrittäjät pitävät kahlitsevaa lainsäädäntöä yrityksen kasvun kannalta pulmallisena.

Mutta millaiset mahdollisuudet tähän on kun samaan aikaan EU tuottaa yhä enemmän direktiivejä?

- Totta on, että EU-jäsenyys ei ole tämän tyyppistä asiaa yksinkertaistanut. Unionin puolella on tunnistettu tämä ongelma ja Suomi tietysti EU:n jäsenenä voi vaikuttaa siihen mistä asioista direktiivejä tehdään. Järvetaus korostaa, että paljon on kiinni myös siitä millainen asenne päätöksentekijöillä on käytettävissä oleviin ohjauskeinoihin.

- Kun päätöksentekijöiden keino on lainsäädäntö, niin sitä käytetään herkemmin kuin olisi aina tarpeellista.

Verotuksen oikeusturvaan huomiota

- Yleisesti ottaen yrittäjä on kohtuullisen tyytyväinen verottajan ratkaisuihin, hän toteaa eikä yhdy väitteisiin, joiden mukaan verottaja ajaisi yrityksiä konkursseihin. Hän huomauttaa, että tällaisiin väitteisiin eivät myöskään verovelvollisia edustavat tahot ole yhtyneet.

- Verotarkastuksissa on tärkeää asiakaspalvelun henki ja mahdollisuus verovelvollisen näkemyksen esittämiseen. Järvetaus tähdentää myös, että verosanktioiden tulee olla kohtuullisia.

Oikeusturvakysymykset ovat antaneet aihetta huoleen, Järventaus myöntää. Asiaa onkin ratkottu valtiovarainministeriön työryhmässä, jonka pohjalta valtiovarainministeriö tekee kevään kuluessa päätöksiä.

Järventaus korostaa eritoten luottamusperiaatetta, jonka mukaan kansalaisella on oikeus luottaa verokäytännön jatkuvuuteen. Hänen mukaansa lainsäädännössä onkin ollut tähän saakka liiallista huojuvuutta.

Henkilökohtaisina verolinjoinaan Järventaus korostaa ennustettavuuden ja luotettavuuden lisäksi alueellista tasapuolisuutta. Hän pohtiikin, minkä verran verolaeissa on sellaista tulkinnanvaraa, että se johtaa erilaiseen kohteluun.

Objektiivista tiedotusta ministeriöiltä

- Pidän perusteltuna sitä, että ministeriöiden tiedotuspolitiikan suunnittelussa käytetään myös ulkopuolisia asiantuntijoita, jolloin saadaan eväitä siitä, mikä menetelmä on hyvä tavoitellun lopputuloksen saamiseksi.

- Toki toimittajakohtainen arviointi siitä, millä tavoin asianomainen suhtautuu hallinnonalan hankkeisiin, sisältää vähintäänkin väärinkäsityksen mahdollisuuden, että jollakin tavalla arvotettaisiin tiedotusvälineitä. Suhtautuisin hyvin pidättyväisesti tällaisiin hankkeisiin.

- Minusta valtiovallan pitäisi pyrkiä omasta toiminnastaan mahdollisimman objektiivisesti ottaen oikeaan ja hyvään tiedonvälitykseen. Kuva ei voi olla sen parempi eikä huonompi kuin valtiovallan toiminta.

Järventaus ei näe perusteltuna sen tyyppistä markkinointia, jossa kilpeä pyritään kiillottamaan.
- Tiedotus palvelee kansalaisten tarpeita. Järventaus korostaakin, että viestin on mentävä perille, mutta oikeassa muodossaan.

- Päätökset ovat sellaisia kuin ne ovat ja niitä ei pitäisi muuksi muuttaa millään tiedottamisella ja markkinoinnilla.

Yrittäjät vastaan aktivistit

Järventaus myöntää, että yksittäistapauksissa on loukattu elinkeinonvapautta.

Ministeri painottaakin, että uusien säädösten sijaan konfliktitilanteissa pitäisi pyrkiä ratkaisuun osapuolten välisillä neuvotteluilla. Hän paljastaa, että on pohdittu myös sitä, onko tarpeen vahvistaa elinkeinonharjoittamisen perusoikeutta uusilla kriminalisoinneilla.

Hän ei kuitenkaan ennakoi, että asiassa tehtäisiin yhtään mitään, vaan pitää lakimuutokset tiiviisti vasta viimeisenä keinona. Käytännössä mahdollisuus tarkoittaisi sitä, että lakiin votaisiin kirjata tekomuoto, jossa kriminalisoidaan elinkeinovapauden loukkaus.
- Se ei ole virallisessa harkinnassa.

Eläinaktivistien teot eivät myöskään aina ole olleet suurten rangaistusten arvoisia. Myymälän lukkoon työnnetty liima on yksittäisenä tekona pieni, mutta toistuessaan haittaa jo liiketoimintaa.

Rikollisjärjestöt kriminalisoidaan EU:ssa

- Osallistuminen rikollisjärjestön toimintaan kriminalisoitaisiin siihen katsomatta, onko itse toimintaan osallistunut. Järventauksen mukaan kriteerinä on, että rikolliseksi katsotaan toiminta, jonka seurauksena on vähintään neljä vuotta vankeutta.

Toiminnan määrittely on Järventauksen mukaan oikeusharkintaa, joka viime kädessä ratkeaa tuomioistuimessa. Hän pitääkin hyvin todennäköisenä, että sopimus päätyy myös Suomen lakiin ja ajan myötä sen pohjalta vakiintuu myös oikeuskäytäntö.

Mikäli rikollisjärjestöjen kriminalisoinnin pohjalta ryhdytään jakamaan tuomioita, vaatii se pohjakseen melkoisia tutkintaresursseja. On näytettävä toteen paitsi järjestön rikollinen luonne myös siihen kuuluminen.

Järventaus ei pelkää kuitenkaan jutturuuhkaa. Italian aloitteesta edennyt sopimus perustuu väkivaltaisten terroristijärjestöjen torjumiseen, joita Suomessa ei ministerin mukaan esiinny. Rikollisuuden kansainvälistyessä Suomi on kuitenkin mukana.

Järventaus vahvistaa hymyillen, ettei hänellä ole ministerikautensa jälkeen aikomusta siirtyä politiikkaan. Eikä ole pelkoa, että mieli muuttuisi vaalien lähestyessä.

- Viisat sanovat, että ei koskaan pitäisi sanoa ei koskaan, mutta näillä näkymin ei ole pelkoa.

PETE PAKARINEN
9.4.1998