Uusi julkisuuslainsäädäntö eduskunnalle

Kansalaisten tiedonsaantia halutaan parantaa


Kansalaisten tiedonsaantia viranomaisten toiminnasta ja julkisen vallan käytöstä halutaan parantaa. Hallitus antoi eduskunnalle pitkään valmistellun mittavan lakipaketin viranomaisten toiminnan julkisuudesta.

Esitys liittyy perusoikeusuudistuksen täytäntöönpanoon ja sillä on useita yleisiä tavoitteita. Ensinnäkin tavoitteena on kaikkinensa julkisuusperiaatteen toteutuminen julkisten tehtävien hoidossa. Niin ikään tarkoituksena on lisätä asioiden valmistelun julkisuutta.

Tiedonsaannin edistämisen tavoite on yhteydessä myös hyvään hallintotapaan. Edelleen salassapitoperusteita on tarkoitus selkeyttää. Viranomaisten välisen tietojenvaihdon yhdenmukaiselle sääntelylle on tarkoitus luoda perusteet.

Hallitus esittää kokonaan uutta lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Se korvaa lähes 50 vuoden takaa peräisin olevan lain yleisten asiakirjain julkisuudesta. Esityksen kokoa kuvaa hyvin, että sillä muutetaan yhteensä 77 lakia. Yli 120 eri lakeihin sisältyvää määräystä salassapito- ja vaitiolovelvollisuudesta kumotaan.

Julkisuus ei riipu organisoinnista

Nykyinen asiakirjajulkisuuslaki koskee vain viranomaisten antamia ja sille lähetettyjä asiakirjoja. Käytännössä on ollut epäselvää, miten lakia sovelletaan valtion ja kuntien liikelaitoksiin. Lakia ei semmoisenaan voi soveltaa lainkaan yksityisiin silloinkaan, kun ne hoitavat julkisia tehtäviä.

Tähän tulee selvä muutos. Lainvalmistelussa lähtökohtana on ollut, että julkisuusperiaatteen tulee koskea julkisen vallan käyttöä riippumatta siitä, miten asioiden hoito on organisoitu tai miten toiminnassa syntyvä tieto on tallennettu.

Näin ollen lakia on tarkoitus soveltaa yksityisoikeudellisiin yhteisöihin ja yksityisiin ihmisiin, silloin kun nämä yhteisöt tai ihmiset hoitavat julkisen vallan käyttöön kuuluvaa tehtävää lainsäädännön perusteella.

Vastedes periaatteessa viranomaisilla on nykyistä suurempi velvollisuus antaa tietoja yleisistä merkittävistä asioista, esimerkiksi lainvalmisteluhankkeista, jo itse valmisteluvaiheessa.

Tässäkin asiassa päädyttiin osittain kompromisseihin. Itse asiassa viimeisenä auki olleena kysymyksenä olivat valtion budjetin julkisuuskysymykset.

Vastedes eri ministeriöiden omat budjettiehdotukset tulevat julkisiksi siinä vaiheessa, kun valtiovarainministeriö on antanut oman ensimmäisen kannanottonsa. Tämä tapahtuu yleensä heinäkuun loppupuolella muutamia viikkoja ennen kuin hallituksen budjettiriihi alkaa.

Sen jälkeen tapahtuva valtiovarainministeriön ja muiden ministeriöiden budjettivalmistelu tulee julkiseksi vasta, kun hallituksen esitys on annettu eduskunnalle. Käytännössä budjettivalmistelu ei ole pysynyt niin salaisena kuin alun perin on ollut tarkoitus. Tietoja on vuotanut julkisuuteen runsain mitoin, ja hallitus on julkistanut niitä osittain itsekin budjettiriihen jälkeen.

Salassapitoperusteet yhtenäisiksi

Tiedonsaannin lisäämiseksi ja hyvän hallintotavan edistämiseksi viranomaisten on vastedes pidettävä yllä luetteloita julkisista asiakirjoistaan. Niin ikään on järjestettävä asianmukainen kansalaisten palvelu tiedonsaantiasioissa.

Tärkeää uudessa lainsäädännössä on myös salassapitoperusteiden yhdenmukaistaminen. Nykyisin asiakirjasalaisuuden ja vaitiolovelvollisuuden suhde on käytännössä hyvin vaikeaselkoinen, vaikka määräyksiä salassapidosta onkin runsaasti.

Nykyisin lain perusteella on olemassa julkisia, salassa pidettäviä ja harkinnanvaraisesti julkisia asiakirjoja. Käytännössä törmätään myös asiakirjoihin, jotka ovat "ei julkisia". Epäselvää usein on, mitä tämmöisellä "ei salaisella mutta ei julkisellakaan" asiakirjalla oikein tarkoitetaan. Vastedes olisi siten vain salaisia ja julkisia asiakirjoja.

Vastedes salassapitomääräyksissä ei luetella enää niitä viranomaisia, joiden hallussa asiakirjat ovat salassa pidettäviä. Uudet salassapitoperusteet liittyvät mm. todistajien suojeluun ja turvajärjestelyjen toteuttamiseen sekä tulo-, raha-, valuutta- ja finanssipolitiikan hoitamisedellytysten ja markkinoiden toimivuuden turvaamiseen.

Yksi kiistanalainen asia valmistelun loppuvaiheessa oli virkamiesten palkkojen julkisuus. Uusi lainsääsäädäntö tuo myös valtion ja kuntien johtavien virkamiesten palkkatiedot julkisiksi. Nykyisin vain palkkaluokka on pitänyt julkistaa. Käytännössä johtavat virkamiehet saavat kuitenkin usein sopimuspalkkaa, joka on muuta kuin taulukkopalkka.

Uusi lainsäädäntö on tarkoitus saattaa voimaan noin puolen vuoden kuluttua siitä, kun se on hyväksytty ja vahvistettu. Lakiin tulee siirtymäsäännöksiä, jotka antavat viranomaisille aikaa sopeutua uusiin velvoitteisiin.

Tietojärjestelmille annetaan viiden vuoden siirtymäaika. Tämä mahdollistaisi tarvittavien muutosten ajoittamisen järjestelmien tavanomaisten uudistusten yhteyteen.

STT-IA
9.4.1998

POLITIIKKA -SIVULLE