Viikon varrelta - politiikkaa lyhyestiKeskusta edelleen suosituin puolueKeskusta saa puolueista edelleen suurimman kannatuksen mielipidemittauksissa. Tuoreimmassa, Ylen radiouutisten Taloustutkimus Oy:llä teettämässä tutkimuksessa keskusta sai 23,9 prosentin kannatuksen. Kysely tehtiin viime kuussa. Vastaava tutkimus helmikuussa antoi keskustalle runsaan 25 prosentin kannatuksen.SDP sai mittauksessa 22,6 prosentin kannatuksen. Vielä alkusyksystä puolueelle mitattiin yli 25 prosentin kannatus. Kokoomuksen kannatus maalikuussa oli runsaan 20 prosentin luokkaa. Tutkimuksen tuloksia tulkitaan siten, että suurten puolueiden kannatus on jatkuvassa liikkeessä. Muiden puolueiden kannatus oli säilynyt suunnilleen ennallaan. Vihreille mitattiin runsaan yhdeksän prosentin, vasemmistoliitolle noin kahdeksan, RKP:lle viiden ja kristilliselle liitolle 3,5 prosentin kannatus. Nuorsuomalaisia ilmoitti kannattavansa maaliskuussa 3,2 prosenttia vastanneista, kun viime vuonna parhaimmillaan puolueen kannatus oli kuusi prosenttia. Perussuomalaisten kannatus oli 1,2 prosenttia. Tutkimuksessa haastateltiin lähes 1 900:aa kansalaista. Tulosten virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaan tai toiseen.
Perho: Maksuasetusesitys raakileKokoomuksen puoluesihteeri Maija Perho arvostelee sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja koskevaa muutosesitystä. Perho sanoi keskiviikkona Espoossa, että jos varallisuutta ryhdytään esitetyllä tavalla käyttämään maksuperusteena, vaarana on, että ennenaikaiset perinnönjaot yleistyvät ja valtion perintöverotulot kasvavat. Itse uudistus jäisi kuolleeksi kirjaimeksi.Perhon mukaan vanhusväestö on aktiivi-iässään maksanut veroja kustantaakseen sosiaaliturvansa. Säästöjä on kerätty siksi, ettei enää voida saada vakuutuksia. Perho huomautti, että jo nyt pitkäaikaisen laitoshoidon maksut ovat niin korkeat, että moni on joutunut myymään omaisuuttaan.
Sasi: Lakoista jäsenäänestysKokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Kimmo Sasi vaatii lakoista jäsenäänestystä. Sasin mukaan järjestöjen olisi aina järjestettävä jäsenäänestys ennen työtaistelua, ja lakon takana pitäisi olla yli puolet äänestäneistä. Asiasta lakialoitteen tehneen Sasin mukaan jäsenäänestys olisi pidettävä lakkovaroituksen jättämisen jälkeen.
Sasi perustelee esitystään velvoitteella kuulla kansalaisia ja sillä, että työntekijöille aiheutuu lakosta suurimmat menetykset. Sasin mukaan demokraattista menettelyä tarvitaan erityisesti myötätuntolakoissa ja poliittisissa lakoissa. Päätös lakkoon ryhtymisestä voidaan nykyään tehdä Sasin mukaan jopa jäsenistön enemmistön
mielipiteen vastaisesti.
Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK torjui keskiviikkona tuoreeltaan Sasin ehdotuksen. SAK:n mukaan malli on lainattu Thatcherin Englannin pakkolainsäädännöstä. Sasin suunnitelmat ovat SAK:n mielestä myös osa poliittisen kentän oikealla laidalla voimistuvia työreformikaavailuja. Järjestön mukaan lakko-oikeutta on Suomessa käyty vastuullisesti ilman todellisia ongelmia. SAK toivoo, että lakko-oikeuksien kaventamisen sijaan eduskunnassa osoitettaisiin kiinnostusta mm. työllisyyden parantamiseen ja työntekijöiden jaksamiseen.
Palvelualojen liitot selvittävät yhteistyön tiivistämistäNeljä STTK:laista palvelualojen ammattiliittoa selvittää mahdollisuuksia lisätä keskinäistä yhteistyötä. Liitot ovat pyytäneet selvitysmiehekseen Kimmo Lantan, Alkoholikaupan ammattiliiton puheenjohtajan. Yhteistyön tiivistämistä suunnittelevat Pankkitoimihenkilöliitto, Vakuutusväen liitto, Valtion laitosten ja yhtiöiden toimihenkilöliitto (VLTL) sekä Erityisalojen toimihenkilöliitto (Erto).Lantalla on aikaa työlleen huhtikuun loppuun. Toukokuun alussa hänen on määrä jättää liitoille esitys yhteistyön kehittämisestä. Lantta sanoo, että neljän liiton yhdistymisestä on ennenaikaista puhua. Hän huomauttaa, että liitot ovat hyvin erilaisia.
Yhteistyötä voidaan Lantan mukaan lisätä mm. sopimustoiminnassa ja tukitoiminnassa mahdollisen työtaistelun aikana. STTK:laisilla palvelualojen liitoilla on ollut jo pitkään yhteistyötä, jota on toteutettu Yksityisalojen neuvottelukunnassa (YT).
EY:n tuomioistuin ratkoo rahapelikiistaa 30. kesäkuutaEY:n tuomioistuin Luxemburgissa järjestää 30. kesäkuuta julkisen suullisen käsittelyn Raha-automaattiyhdistyksen yksinoikeudesta rahapeleihin. Suullinen käsittely järjestetään, koska Vaasan hovioikeus pyysi vuosi sitten EY:n tuomioistuimelta ennakkoratkaisua. Asia liittyy Jyväskylän käräjäoikeuden vuoden 1996 syyskuussa antamaan päätökseen, jossa oikeus tuomitsi peliautomaattiyrittäjän sakkoihin arpajaisrikoksista.Käräjäoikeus antoi sakot luvattomista arpajaisista, koska yrittäjä piti maksua vastaan yleisön pelattavina peliautomaatteja Jyväskylässä ja Helsingissä. Takavarikoituna olleet kymmenen peliautomaattia tuomittiin menetetyksi valtiolle. Päätöksestä valitettiin Vaasan hovioikeuteen, joka kääntyi Luxemburgin EY-tuomioistuimen puoleen. Arpajaisrikoksista sakot saanut yrittäjä vaati jo käräjillä ennakkoratkaisun pyytämistä asiassa EY-tuomioistuimelta.
Koonnut: IA |
POLITIIKKA -SIVULLE