Eduskunta äänestää EMU-jäsenyydestä perjantaina

Pitkät jäähyväiset markalle alkavat



Eduskunnassa alkaa tiistaina keskustelu päätöksestä, joka on yksi kauaskantoisimpia, mitä Arkadianmäellä on koskaan tehty. Kansanedustajat äänestävät Suomen liittymisestä talous- ja rahaliitto EMU:un perjantaina.


Päätös tehdään hallituksen tiedonannon pohjalta yksinkertaisella enemmistöllä. Päätöksen jälkeen on rahaliiton alkuun enää runsaat seitsemän kuukautta. Jäähyväiset markalle heitetään lopullisesti vuonna 2002, kun kansalliset käteisvaluutat vaihdetaan euroiksi.

Takana on pitkä taival, jonka aikana EMU-hanke on ylittänyt esteen toisensa jälkeen; hallituspuolueet ja keskusjärjestöt asettuivat yksi toisensa jälkeen EMU-jäsenyyden kannalle, EMU-puskureista syntyi sopu, ja EMU-jäsenyyden vaatimat muutokset lakiin Suomen Pankista saatiin vietyä aikataulussa läpi.

Päätöksen pyörtäminen eduskuntavaalien jälkeen ei enää näytä mahdolliselta. Pääoppositiopuolue keskusta kannattaa EMU-jäsenyyden lykkäämistä parilla vuodella Ruotsin malliin, mutta ei ole vaatinut sen purkamista.

Mielipidemittausten mukaan kansalaiset eivät ole rahaliitosta kovinkaan innostuneita, vaikka euron kannatus on jonkin verran noussut. Tuoreimmassa mittauksessa kannattajia on hiuksenhienosti enemmän.

Eduskunnan suuri valiokunta päätyi mietinnössään kannattamaan EMU-jäsenyyttä arvioiden, että rahaliiton ulkopuolelle jäämisestä ei olisi Suomelle etua. EMU-jäsenyys saattaa sitä vastoin olla Suomen taloudelle hyödyksi.

EMU:sta ja sen vaikutuksista yhteiskunnan eri osiin on tehty runsain määrin tutkimuksia ja selvityksiä. Sekä vastustajat ja kannattajat ovat löytäneet niistä tukea omille näkemyksilleen.

Ongelmista keskeisimpänä on nähty Suomen talouden erilaisuus muihin EMU-maihin verrattuna; Euroopan keskuspankin harjoittama rahapolitiikka saattaa sopia Suomen suhdanteisiin huonosti, jos Suomen talous kehittyy eri tahtiin muiden maiden kanssa.

Toisaalta EMU:n pitäisi optimistien mukaan kiihdyttää talouskasvua, kaupankäyntiä ja edistää talouksien yhteennivoutumista euroalueella, jolloin alttius talouden häiriölle vähenee.

Uskon vahvistusta

EMU:n kannattajat huomauttavat, että jo pyrkimys rahaliittoon on hyödyttänyt tulevia jäsenmaita. Inflaatio on painunut koko EU:ssa alas, korkotaso on laskenut ja yhdentynyt.

Vielä viime vuonna EMU:n ympärillä oli enemmän avoimia kysymyksiä. Näytti epävarmalta selviävätkö Ranska ja Saksa EMU-kriteereistä. Ilman näitä kahta keskeistä maata ei koko hankkeesta tulisi mitään.

Rima väpätti ja rahaliiton ehtoja tulkittiin väljästi, mutta julkisen talouden alijäämää kuvaavat luvut kaunistuivat vuoden mittaan sen verran, että EU-komissio pystyi maaliskuussa arvioimaan Saksan, Ranskan ja yhdeksän muuta EU-maata EMU-kelpoisiksi.

Viimeiset kiistat saadaan Euroopan keskuspankin johtokunnan paikkojen jaosta. Kuudelle paikalle on monta ehdokasta tarjolla. Suomi toivoo Suomen Pankin johtaja Sirkka Hämäläisen pääsevän tähän joukkoon mukaan.

Ratkaisut EMU:un lähtevistä maista ja keskuspankin nimityksistä tehdään vappuviikonloppuna Brysselissä EU-maiden johtajien kesken. Siinä kokouksessa tuskin kuullaan epäileviä lausuntoja, mutta vasta tulevat vuodet näyttävät, täyttyvätkö lupaukset Euroopan uudesta kukoistuksesta yhteisen rahan voimalla.


EMU-aikataulu

Suurin osa talous- ja rahaliittoa valmistelevista päätöksistä on jo tehty; jäljellä on oikeastaan enää vain suunnitelmien täytäntöönpano. Suomen osalta ratkaisu tehdään perjantaina.

  • 14.4. Eduskunta aloittaa EMU-tiedonannon palautekeskustelun.

  • 17.4. Eduskunta äänestää Suomen liittymisestä euro-alueeseen.

  • 21.4 Ranskan kansalliskokous ottaa kantaa EMU:un.

  • 23-24.4 Saksan liittopäivät ja liittoneuvosto äänestävät Saksan EMU-jäsenyydestä.

  • 1.5. EU-maiden valtiovarainministerit kokoontuvat illansuussa Brysseliin suosittelemaan, mitkä maat lähtevät mukaan yhteiseen valuuttaan. Käytännössä on jo selvä, että mukaan lähtee yksitoista maata; Belgia, Espanja, Hollanti, Irlanti, Italia, Itävalta, Luxemburg, Portugali, Ranska, Saksa ja Suomi.

  • 2.5. EU-parlamentti kokoontuu Brysselissä lauantaiaamuna, antamaan oman lausuntonsa suosituksista. Iltapäivällä kokoontuvat EU-maiden johtajat ministerineuvoston kokoukseen, vahvistamaan valtiovarainministerien suosituksen. Johtajat päättävät myös Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenistä.

  • 3.5 Valtiovarainministerit ja keskuspankkien johtajat kokoontuvat uudelleen, päättämään kahdenvälisistä vaihtokursseista joilla euroon sulautuvat valuutat kytketään toisiinsa. Valuutat voivat vielä liikkua vuoden loppuun asti, mutta niiden odotetaan asettuvan ilmoitetulle tasolle.

  • Toukokuun alkupuoli. EU-parlamentti kuulee Euroopan keskuspankin johtokunnan jäseniä, ja vahvistaa nimitykset.

  • 1.7. Euroopan keskuspankin on aloitettava toimintansa viimeistään tänä päivänä. Pankki sijaitsee Frankfurtissa, jossa toimii sen edeltäjä, Euroopan rahapoliittinen instituutti, ERI.

  • Vuoden loppu. Vaihtokurssit kansallisten valuuttojen ja euron välillä vahvistetaan. Korivaluutta ecu vaihtuu euroksi suhteessa 1:1.

  • 1.1.1999 EMU:n kolmas vaihe alkaa. Euro tulee käyttöön tilivaluuttana, Palkat, hinnat, talletukset ym lasketaan Suomessa vielä markoissa, pörssiosakkeet noteerataan euroissa. EKP ottaa vastuun koko euroalueen rahapolitiikasta, kansallisista keskuspankeista tulee osa Euroopan keskuspankkijärjestelmää.

  • 1999-2002 Siirtymäkausi. Yritykset siirtyvät käyttämään euroa tilinpidossaan, pankit ja rahalaitokset tarjoavat euro. Toiseen euromaahan matkustava turisti joutuu edelleen ostamaan valuuttaa, mutta kurssi pysyy aina samana.

  • 1.1.2002 Käteinen eurovaluutta lasketaan liikkeelle, vanhat kansalliset valuutat poistuvat käytöstä viimeistään kesäkuun lopussa, tai paljon nopeammin, jos kauppa saa tahtonsa läpi.

STT-IA
14.4.1998


POLITIIKKA -SIVULLE