Sosiaalista luototusta kokeillaan enintään kymmenessä kunnassa


Suurissa taloudellisissa vaikeuksissa olevien auttamiseksi suunniteltua sosiaalista luototusta esitetään kokeiltavaksi sekä Takuu-Säätiön toimintana että kuntien järjestämänä luototuksena enintään kymmenessä kunnassa.

Nelivuotisen kokeilun aikana sosiaalisia luottoja voitaisiin myöntää hyödyllisiin tarkoituksiin vähävaraisille hakijoille, jotka joutuisivat muuten esimerkiksi vakuuksien puuttuessa turvautumaan korkeakorkoisiin kulutusluottoihin. Luototus ei saisi kuitenkaan rajoittaa oikeutta toimeentulotukeen.

Ministeri Terttu Huttu-Juntuselle (vasl) ehdotuksensa jättänyt velkaongelmatyöryhmä arvioi, että sosiaalisella luototuksella ei varsinaisesti ratkaista ylivelkaantuneiden ongelmaa. Joissain tapauksissa se voisi kuitenkin helpottaa myös velkajärjestelystä karsiutuvien tilannetta.

Velkajärjestelyyn ei esitetä muutoksia

Velkaongelmatyöryhmä arvioi pahimman ylivelkaantumisen vaiheen olevan jo ohi, ja suurimmat velat on järjestelty tavalla tai toisella. Toisaalta yhä useammat pienituloiset kamppailevat lainojensa kanssa, vaikka lainamäärät eivät olekaan kovin suuria.

Tuomioistuimisissa on vahvistettu yhteensä noin 40 000 maksuohjelmaa yksityishenkilöille. Työryhmän arvion mukaan noin kolmannes velkajärjestelyssä olevista talouksista on ajoittain suurissa vaikeuksissa.

Työryhmä ei näe kuitenkaan tarvetta velkajärjestelyssä noudatettavien elinkustannusnormien tarkistamiseen, sanoo työryhmän puheenjohtaja, apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälä sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Selvitysmiehet pohtimaan velkaneuvonnan kehittämistä

Työryhmä pitää tärkeänä myös velkaneuvonnan kehittämistä, mutta ottaa vain varovaisesti kantaa sen lakisääteistämiseen. Työryhmän mielestä lakisääteistäminen loisi paremmat edellytykset velkaneuvonnan järjestämiseksi pysyvämmälle pohjalle.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja oikeusministeriö ovatkin asettaneet yhdessä kaksi selvitysmiestä pohtimaan velkaneuvontaan liittyviä resurssiongelmia sekä tarvetta ja mahdollisuuksia tehdä toiminta lakisääteiseksi.

Tehtävään ryhtyvät toukokuun alussa onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Kari Lehtola ja neuvotteleva virkamies Matti Ollinkari.

Nykyisin velkaneuvonta on järjestetty hyvin eri tavoin eri kunnissa. Valtion tuki toiminnalle on tähän asti kanavoitu oikeusaputoimen kautta, mutta sen siirtyessä kesäkuussa kunnilta valtiolle, saattavat kunnat vähentää panostustaan velkaneuvontaan.

Takuu-Säätiön malli on jo lähes valmis

Takuu-Säätiön sosiaalisen luototuksen takausmalli on jo viimeistelyä vaille valmis ja se voisi toteutua jo ensi syksynä. Kuntien luototuksen mallia hiotaan pitempään ja kokeiluun päästään aikaisintaan ensi vuoden alussa.

Takuu-Säätiön luoton voisi saada silloin, kun perheellä ei muuten olisi varaa välttämättömiin hankintoihin. Luotto on tarkoitettu pienituloisille ja vähävaraisille, jotka eivät esimerkiksi luottohäiriömerkinnän tai vakuuksien puuttumisen vuoksi voi saada lainaa ilman Takuu-Säätiön takausta.

Takuu-Säätiön takaaman luoton määrä voisi olla vähintään 5 000 markkaa ja enintään 30 000 markkaa. Luoton takaisinmaksuaika voisi olla pisimmillään viisi vuotta. Luotto nostettaisiin pankista.

Kuntien malli vielä avoinna

Kuntien sosiaalipankkimalli on vielä yksityiskohdiltaan avoinna. Kunnat ovat kuitenkin olleet kiinnostuneita mallin kehittämisestä. Ne katsovat sen sopivan hyvin syrjäytymisen ehkäisemiseen ja omatoimisuuden kannustamiseen.

Kuntien on huolehdittava kuntalaisten yhdenvertaisesta kohtelusta, joten luottoon oikeutetut on määriteltävä tarkemmin. Periaatteena voisi olla luottojen myöntäminen syrjäytymisvaarassa eläville kuntalaisille. Lainoja voisi perustella kunnan muiden sosiaalimenojen vähentämisellä.

Kunnat voisivat perustaa rahoituslaitoksen esimerkiksi Kuntien sosiaaliluotto Oy:n, joka myöntäisi kohtuuhintaista lainaa kuntien sosiaalirahastoille. Kunnat voisivat rahoittaa sosiaalisen luototuksen myös perustamalla tätä varten erillisiä rahastoja verovaroistaan.

Sosiaaliluoton saajalla oltava myös maksuvaraa

Periaatteessa myös sosiaaliluottoa saavilla pitää olla maksuvaraa velan takaisinmaksuun. Kuitenkaan toimeentulotuen pitkäaikaisia asiakkaitakaan ei haluta ehdottomasti rajata sosiaalisen luototuksen ulkopuolelle. Missään tapauksessa sosiaalisella luotolla ei kuitenkaan saisi korvata oikeutta toimeentulotukeen, korostaa Väärälä.

Valtiovarainministeriön edustaja jätti työryhmän muuten yksimieliseen muistioon eriävän mielipiteensä, jossa vetäydytään pois valtion menoja lisäävistä ehdotuksista.

STT-IA
9.4.1998

POLITIIKKA -SIVULLE