Valtiovarainministeriö: Kioton päästökatto liian vaativa


Valtiovarainministeriön mielestä Kioton ilmastosopimuksen perusteella Suomelle kaavailtu kasvihuonekaasujen päästökatto on liian vaativa.

Kioton sopimuksen allekirjoittamisesta antamassaan lausunnossa valtiovarainministeriö sanoo, että Suomi tarvitsee alustavaa päästöjen vähentämissuunnitelmaa kevyemmän velvoitteen. Muutoin uhkana on ajautuminen säännöstelyyn, voimakkaisiin rajoituksiin, kieltoihin ja muihin ei-markkinaehtoisiin toimiin, jotka voivat uhata talouden tasapainoista kehitystä ja työllisyyden nostamista.

Kiotossa viime joulukuussa pidetyssä YK:n ilmastokokouksessa sovittiin, että teollisuus- ja siirtymätaloudet pudottavat päästöjään vuoden 1990 määrästä yli 5 prosenttia vuosiin 2008-2012 mennessä. EU:n olisi pudotettava päästöjään 8 prosenttia.

EU:n ympäristöministerien tarkoitus on sopia kullekin jäsenvaltiolle asetettavasta päästökatosta kesäkuussa. Vuosi sitten sovitun suuntaa-antavan alustavan taakanjaon eli päästöjen pudottamisosuuden mukaan Suomen olisi pudotettava päästönsä vuoteen 2010 mennessä.

Ydinvoimasta ratkaisu?

Valtiovarainministeriö huomauttaa, että hallituksen energiastrategian taustaksi tehdyissä laskelmissa on vain yksi tähän tavoitteeseen pystyvä vaihtoehto. Siinä mm. ydinvoimakapasiteettia kasvatettaisiin 2 000 megawattia. Ministeriö huomauttaa, että ydinvoima on ainoa kansallisessa päätösvallassa oleva keskeinen tekijä päästöjen vähentämiseksi.

Valtiovarainministeriön mielestä kesäkuun taakanjakoneuvotteluun mennessä ei ehditä selvittää, ovatko mahdolliset kansainvälisen yhteistyön ja kehityksen varassa olevat toimet käytettävissä Suomessa. Siksi Suomen ei ole mahdollista juridisesti sitoutua vuoden 1990 määrään pääsemiseen.

Valtiovarainministeriö kiirehtii kauppa- ja teollisuusministeriötä selvittämään pikaisesti, mitä keinoja päästöjen vähentämiseksi on käytettävissä ja mihin niillä päästään ilman talouskehityksen vaarantamista, kun maakaasun ja ydinvoiman lisäkäyttömahdollisuudesta ei ole tietoa.

Sen pohjalta olisi määriteltävä Suomen tavoite taakanjakoneuvotteluissa eli se, minkälaisen osuuden EU:n päästöjen alentamisesta Suomi voisi ottaa hoidettavakseen.

STT-IA
9.4.1998

POLITIIKKA -SIVULLE