Liikasen rahoitusraportti sai vaihtelevan vastaanoton - nettosaajat tyytymättömiä

Kommentit suurista nettomaksajamaista Saksasta, Hollannista, Itävallasta ja Ruotsista olivat varovaisen myönteisiä, mutta Espanjasta kuului kovaa arvostelua.

Kaikissa lehdistökommenteissa ennustettiin kovaa neuvottelukierrosta - espanjalainen El Pais -lehti käyttää edessä olevasta päätöksenteosta nimitystä "rahoitustaistelu".

Budjettikomissaari Erkki Liikasen johdolla laadittu, useita vaihtoehtoja ja laskelmia sisältävä raportti esiteltiin keskiviikkona Strasbourgissa EU-parlamentille. Siitä keskustellaan ensimmäistä kertaa ensi maanantaina EU:n valtiovarainministerien kesken.

Yksi keskeinen vaihtoehto raportissa on, että neljännes EU:n suorista maataloustuista maksettaisiin kansallisista budjeteista. Niin sanottu yhteisrahoitus suosisi niitä maita, jotka nyt hyötyvät suhteessa vähemmän maataloustukiaisista, kuten Saksaa.

Häviäjiä olisivat Ranska, Saksa, Irlanti, Kreikka, Tanska ja Portugali, joiden maataloudet saavat EU-budjetista suhteessa enemmän.

El Pais luonnehti tätä ehdotusta "ennenkuulemattomaksi" ja EU:n perussopimuksen vastaiseksi. Lehden mukaan kaksi espanjalaista EU-komissaaria, Manuel Marin ja Marcelino Oreja ovat ankarasti taittaneet peistä sen muuttamiseksi.

Oreja ehdotti, ettei maataloustuen yhteisrahoitus koskisi neljää köyhintä jäsenmaata, eli Espanjaa, Portugalia, Kreikkaa ja Irlantia.

Myös irlantilainen komissaari Padraig Flynn piti ehdotusta vaarallisena, koska se rikkoo EU:n maatalouspolitiikan periaatteita vastaan, kertoi Irish Times.

Progressiivinen malli hankala

Suhteellisesti suuremmat maksut rikkaille maille olisi Espanjan ja esitystä tukevien Portugalin ja Kreikan mielestä oikeudenmukainen tapa jakaa rahoitustaakkaa rikkaiden ja köyhien maiden välillä.

Espanjan ehdotusta käsitellään lyhyesti komission raportissa, mutta se todetaan hankalaksi toteuttaa. Raportissa todetaan, että EU:ssa on ollut tapana suosia köyhempiä jäsenmaita budjetin menopuolella, ei jäsenmaksuja kerättäessä. El Paisin mielestä espanjalainen ehdotus torjutaan "ylimielisesti".

Ranska häviäisi myös, mikäli osa EU:n maataloustuista siirrettäisiin maksettaviksi kansallisista budjeteista. Ranskan maatalouskeskusjärjestä FNSEA ilmoitti heti keskiviikkona vastustavansa uusjärjestelyä.

Britannia haluaa pitää alennuksensa

Komission raportissa alennusta luonnehditaan aikansa eläneeksi, sillä Britannia ei enää ole samassa asemassa kuin vuonna 1984, jolloin alennuksesta sovittiin. Silloin Britannian BKT oli EU:n keskitasoa selvästi alhaisempi, samalla kun sen jäsenmaksu nousi suhteessa hyvin korkeaksi.

Komissio myöntää, että Britannia maksaa alennuksesta huolimatta enemmän kuin EU:lta saa. Pitkän päälle jäsenmaksualennus merkitsisi, ettei maan tarvitse osallistua juuri ollenkaan unionin itälaajentumisen kustannuksiin.

The Times -lehti totesi kuitenkin, ettei alennus ole vaarassa ellei Britannia halua siitä luopua; sen lopettaminen vaatisi yksimielisyyden, eli myös Britannian suostumuksen.

STT-IA
9.10.1998