Ylioppilaskunnat huolissaan akateemisen vapauden säilymisestä

Mm.yliopistojen taloudellisten resurssien turvaamista ja tutkintorakenteiden ja tilastojen selkiyttämistä vaatineen työryhmän ehdotuksiin ollaan yliopistomaailmassa suhtauduttu melko myönteisesti.

Työryhmä ei kuitenkaan ollut päätöksissään yksimielinen, ja myös opiskeluoikeuden rajaamisen ja tutkinnon määräajassa suorittamisen vaatimus on herättänyt suurta vastustusta etenkin ylioppilaskunnissa. Suomen ylioppilaskuntien liitto, SYL on kehottanut yliopisto-opiskelijoita puolustamaan akateemisen vapauden säilymistä.

Opetusministeriön asettama, vararehtori Arto Mustajoen johtama työryhmä koostui eri yliopistojen, Teknillisen korkeakoulun, opetusministeriön ja Suomen ylioppilaskuntien liiton edustajista.

Opetusministeriölle jätetyssä mietinnössä ollaan kartoitettu yksityiskohtaisesti nykyisessä yliopistojärjestelmässä ilmeneviä ongelmia, jotka vaikeuttavat opiskelua ja pidentävät kokonaisopiskeluaikaa.

Osa opiskelun tehokkuutta vähentävistä syistä löydettiin yliopistojen sisäisistä vaikeuksista koulutusohjelmien toteuttamisessa, osittain ongelmat taas johtuvat opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksiin vaikuttavien yhteiskunnallisten tukien riittämättömyydestä ja henkilökohtaisista opiskelun esteistä.

Opintoja ei kiirehditä

Työryhmän kartoituksen mukaan tähän ei nykytilanteessa yleensä päästä, vaan korkeakoulusta valmistutaan tavallisesti 6-7 vuoden kuluttua opiskelujen aloittamisesta. Mahdollisimman nopea valmistuminen ei vaikuta läheskään aina olevan opiskelijan ensisijaisena tavoitteena.

Osa opiskelijoista työskentelee välillä pitkiäkin jaksoja ja jatkaa sitten opiskeluaan. Suurelle osalle vähintään sivutoiminen työskentely on opintotuesta huolimatta välttämätöntä opiskelun taloudellisten resurssien turvaamiseksi. Valmistumishalukkuuteen vaikuttaa luonnollisesti myös vallitseva työtilanne.

Työryhmän jäsen kritisoi mietintöä

Hän piti opiskelun tehostamista sinänsä tavoiteltavana, mutta nyt esitettyjä keinoja opiskelijan kannalta vähintään kyseenalaisena. Työryhmän ehdotuksen mukaan opiskelija voisi menettää opiskeluoikeutensa, jos opintosuorituksia ei ole kahden peräkkäisen vuoden ajalta lainkaan tai jos opiskelun tavoiteaika ylittyy, eikä yliopisto näe edellytyksiä opiskelujen jatkamiselle.

Paloheimo kuulutti kuitenkin keskustelua opiskelijoiden ohjauksesta ja kannustavuuden lisäämisestä, jotta opiskelun etenemättömyyden varsinaiset syyt löydettäisiin ja niihin voitaisiin puuttua.

Paloheimo piti työryhmän toimenpide-ehdotuksia mekaanisina, pinnallisina ja keskeneräisinä. Hän piti ehdotuksia yliopistojen riittävien perusvoimavarojen takaamisesta ja opetuksen kehittämisestä ylimalkaisina, kun todellisuudessa opintojen sujumista haittaavat opintojen epätarkoituksenmukainen järjestäminen, opiskelu ulkomailla, työssäkäynti, perheen perustaminen, lapset ja muut henkilökohtaiset tekijät ja myös mielenterveysongelmat.

Edelleen Paloheimo ei uskonut työryhmän esittämän opintorahan tason noston toimeentulotuen tasolle vähentävän merkittävästi tarvetta opiskelun aikaiseen työssäkäyntiin.

Työryhmä ehdotti mietinnössään opiskeluajan pidentämistä kesän aikana mm. tenttimiskertoja lisäämällä. Paloheimo taas näkee tenttikertojen lisäämisen heikentävän selvästi opiskelijoiden valmistautumista tentteihin. Monet opiskelijat eivät vaivaudu kesällä osallistumaan tentteihin lainkaan.

Ylioppilaskunnat vastustavat

Myller näkee esimerkiksi tutkintorakenteen tarkistamiseen ja tutkintorakenteen selkeyttämiseen ehdotetut toimenpiteet erittäin myönteisinä. Rajoituksia opiskeluoikeuteen tai valmistumisajan rajaamista hänkään ei ole valmis hyväksymään.

- Opiskelijan henkilökohtainen vapaus opiskelun suhteen opiskelupaikan saamisen jälkeen on säilytettävä, hän sanoo.

Suomen ylioppilaskuntien liitto on ottanut näkyvästi kantaa akateemisen vapauden säilymisen puolesta. SYL:n puheenjohtaja, Jarkko Kotamäki haluaa kuitenkin korostaa, ettei OPM:n työryhmän mietintöä vastusteta kokonaisuutena.

Ylioppilaskuntien liitolla oli työryhmässä omakin edustaja ja mietinnössä esilletuotuja kysymyksiä on käsitelty laajasti myös SYL:ssa.

Kotamäen mielestä opiskelijalla itsellään ei aina ole tosiasiallisia mahdollisuuksia vaikuttaa opintojensa kulkuun, joten henkilökohtainen liikkumavara on säilytettävä.

Hän sanoo, ettei aikarajoitettu tutkinnon suorittaminen toimisi käytännössä yliopistoissa. Kotamäki näkee työryhmän johtopäätökset toisiaan tukevina niin, että jos suurin osa toimenpide-ehdotuksista voidaan toteuttaa, ei rajoituksia opiskeluoikeuteen edes tarvita.

Tehostaakseen kielteistä kantaansa nyt ehdotettuun opiskeluoikeuden uudelleen määrittelemiseen, SYL on kehottanut ylioppilaskuntia keräämään aktiivisesti nimiä opetusministeriölle luovutettavaan adressiin, jossa vaaditaan vapaan opiskeluoikeuden säilymistä.

Vilkas keskustelu asian tiimoilta varmasti jatkuu, ja sekä opetushallinnon edustajia, että opiskelijoita tyydyttävää ratkaisua saatetaan joutua hiomaan vielä pitkään.

MIKKO LAITINEN
9.10.1998