 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Eläinaktivistit muuttivat maan tavanSuomen yhteiskunnalliset liikkeet olleet maltillisia
Eläinsuojeluaktivistit ovat tuoneet uusia elementtejä Suomen yhteiskunnallisten liikkeiden perinteisesti maltillisiin toimintamuotoihin.Jatkuvuus vuosisadan vaihteen liikkeistä 1980-luvulle saakka on ollut vahva. Vaikka poliittisia ääriliikkeitä Suomessa on ollut ennenkin, eläinaktivistien toimintatavat ovat uusi ilmiö. Vasta viime vuosien turkistarhaiskut ovat korostaneet täkäläisille liikkeille aiemmin ominaista lainkuuliaisuutta. Varsin erityyppisten liikkeiden yhteisiä ominaisuuksia on kartoitettu sosiologian professoreiden Kaj Ilmosen ja Martti Siisiäisen toimittamassa tutkimuksessa Uudet ja vanhat liikkeet. Kirjassa pohditaan kolmentoista kirjoittajan voimin niin työväenliikkeen, ay-liikkeen, AA-liikkeen kuin naisliikkeenkin kehityspiirteitä. Martti Siisiäisen mukaan suomalaiselle kollektiiviselle toiminnalle on ollut kautta vuosikymmenten tyypillistä yhdistysmuotoinen organisoituneisuus. Liikkeet ovat lähes poikkeuksetta hyväksyneet muodollisen yhdistyksen organisoitumisen mallikseen, mikä on ohjannut liikkeiden käyttämiä vaikutuskeinoja maltillisemmiksi. Tutkijoiden mukaan villitkin liikkeet ovat useimmiten omaksuneet yhdistysrakenteen, vaikka se on saattanutkin jäädä löyhäksi, kuten kansallispuistoja puolustavalla liikkeellä. Lakeja ei enää noudatetaUutta eläinaktivistien keinoissa on Siisiäisen mukaan etenkin niiden laittomuus. Tähän saakka liikkeet ovat olleet hyvin organisoituneita, ne ovat noudattaneet lakeja, karttaneet väkivaltaa ja kunnioittaneet yksityisomaisuutta. Näin ovat menetelleet mm. passiivista vastarintaa suosineet metsien suojelijat ja talonvaltaajat.- Kuvaavaa on, että ainoa mieleen tuleva omaisuuden tuhoaminen on takavuosina ollut eräässä tilaisuudessa oman auton polttaminen, sekin poliisin luvalla. Eläinaktivistit eivät sen sijaan kunnioita yksityisomaisuutta, sillä sitä pidetään syynä eläinten huonoon kohteluun. Uutta on Siisiäisen mukaan myös, se että eläinaktivisteista suuri osa on naisia ja varsin nuoria. Vanhaa on se, että turkistarhaiskuja tehneet aktivistit noudattavat samanlaista tapaa toimia erillisinä soluina kuin mm. kommunistit 1930-luvulla. Kettutyttöjen taustalla on myös laajempi, tosin järjestäytymätön sosiaalinen verkosto. Talouskehitys vaikuttaa liikkeiden luonteeseenLiikkeiden toimintatapojen muutokseen näyttävät Lapin yliopistossa työskentelevän Siisiäisen mukaan vaikuttavan talouden nousu- ja laskukaudet.- Tulevaisuuden tavoitteita ja utopioita asettavat proaktiiviset liikkeet ovat olleet yleisiä taloudellisesti vakaina aikoina, kuten 1960-luvulla. Eläinaktivistit ja skinhead -liikkeet ovat enemmän reaktiivisia, ja ne reagoivat tietyn ajankohdan kehityssuuntiin puolustamalla joitakin menneisyyden arvoja tai etuoikeuksia. Kuten 1920 ja 1930 -luvun reaktiiviset äärioikeistolaiset liikkeet, nekin turvautuvat väkivaltaan suhteissaan vastustajaansa. Tutkijat sanovatkin ihmettelevänsä, miksei Suomessa nyt lamavuosien myötä ole syntynyt radikaaleja populistipuolueita työttömyyden ja ulkomaalaisvihan pohjalta. Liike voi herätä talviunestaanJyväskylän yliopiston sosiologia professorina toimivan Kaj Ilmosen mukaan liikkeiden elinkaaressa on muutakin syklisyyttä kuin radikaali kasvuvaihe ja liikkeen vakiintuminen.- Jos ne esimerkiksi lopettavat näkyvän ja aktiivisen toimintansa, ne jäävät ikäänkuin "talvehtimaan" ja saatta vat aktivoitua uudelleen. Uusiakin painotuksia silti on. Suurimmat muutokset uusien liikkeiden keinovalikoimassa liittyvät Ilmosen mukaan niiden tapaan käyttää hyväkseen julkisuutta. Näin maltillisetkin liikkeet ovat saavuttaneet merkittäviä tuloksia. Esimerkiksi Äänekoskella metsäteollisuus joutui 1980-luvun alkupuolella antamaan periksi paikalliselle ympäristöliikkeelle, ja kamppailu vaikutti mm. vesilain muotoutumiseen.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE