Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti


SAK:n työvaliokunta: Yleissitovuuteen ei saa puuttua

SAK tyrmää työnantajien ajamat työehtosopimusten helpotukset järjestäytymättömille yrityksille. Se varoittaa, että työehtosopimusten yleissitovuuteen puuttuminen tyrehdyttää paikallisen sopimisen kehittämisen.

Mikäli hallitus ryhtyy ajamaan näitä helpotuksia, se puuttuisi vaarallisella tavalla työehtosopimusjärjestelmän sisäisiin asioihin, SAK:n työvaliokunta huomautti torstaina. Hallitus heikentäisi samalla vahvaan järjestäytymiseen perustuvan sopimusjärjestelmän toimivuutta.

Työehtosopimusten yleissitovuutta pohtinut komitea päätti viime viikolla työnsä ilman yksimielistä esitystä. Työministeri Liisa Jaakonsaari (SDP) ilmoitti asian valmistelun jatkuvan nopealla aikataululla virkamiestyönä.

Koska komiteassa ei löytynyt yksimielisyyttä, kiistakysymys on SAK:n mielestä ratkaistava työsopimuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Samalla voidaan ratkaista myös työehtosopimuksiin liittyvät väliinputoamisongelmat.

Jaakonsaari ei viime viikolla uskonut ns. nollaratkaisuun eli asian lykkäämiseen kokonaisuudistuksen yhteyteen.


Juhantalo ei näe estettä jatkaa eduskunnassa

Kansanedustaja Kauko Juhantalo (kesk) ei pidä kirjanpitorikoksesta saamaansa sakkorangaistusta esteenä hänen poliittisen uransa jatkumiselle. Juhantalo kertoi torstaina, että hän aikoo pyrkiä jatkamaan kansanedustajana myös ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen.

- Minusta tämä ei vaikuta millään tavalla. Tietenkin jatkan, jos minun halutaan olevan ehdokkaana, kuten on haluttu, hän sanoi.

Nykyisen eduskunnan jäsenenä Juhantalo voi jatkaa esteettä. Eduskunta voi erottaa jäsenensä vain, jos tämä on tuomittu vankeusrangaistukseen.

Juhantalo oli tyytyväinen ja helpottunut siitä, että häntä vastaan nostettu kavallussyyte kaatui käräjäoikeudessa. Hän ei osannut vielä sanoa, aikooko hän valittaa sakkorangaistuksestaan.

Juhantalo kuittaisi kirjanpitoasian "asiantuntijoiden välisenä oppiriitana", jossa ammattitoimisto teki kirjanpidon, mutta hän tilinpäätöksen allekirjoittajana kantoi luonnollisesti muodollisen vastuun.

Juhantalo moitti myös jutun syyttäjää, joka hänen mukaansa "on osoittanut enemmän mielenkiintoa minun nimeäni kuin juridiikkaa kohtaan".

Vuodesta 1979 eduskunnassa istunut Juhantalo erotettiin kesken viime vaalikauden vuonna 1993, kun hänet oli tuomittu valtakunnanoikeudessa.

Juhantalo palasi kansanedustajaksi vuoden 1995 vaaleissa. Hän keräsi noin 6 500 ääntä Turun pohjoisesta vaalipiiristä. Keskustan Satakunnan piiri päättää ensi kevään ehdokkaista lauantaina.


MTK:n johtokunta: Katokorvauksiin noin 600-800 miljoonaa markkaa

MTK:n johtokunnan mielestä tilakohtaisten satovahinkojen korvauksiin tarvitaan ainakin 300-400 miljoonaa markkaa ja yleiskorvauksiin sekä satovahinkolainojen korkotukeen lisäksi toiset 300-400 miljoonaa markkaa.

MTK määritteli keskiviikkona satovahinkojen korvausten tarvetta ensi kertaa sen jälkeen kun kadon laajuudesta oli saatu ensimmäiset arviot.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta totesi tiistaina tilakohtaisten korvausten tarpeen olevan noin 300 miljoonan markan luokkaa. MTK:n johtokunnan mielestä 300-400 miljoonaa markkaa saattaa riittää tilakohtaisiin korvauksiin, jos vahinkoala pysyy maa- ja metsätalousministeriön keräämän yhteenvedon tasolla.

Katoalan on arvioitu olevan nyt noin 400 000 hehtaaria, ja viljasadon arvioidaan olevan noin kolmanneksen viime vuotta pienempi. Korvauksiin tarvittavaa summaa on voitava MTK:n johtokunnan mielestä tarkistaa sen jälkeen kun arviot vahinkoalasta täsmentyvät.

Satovahinkojen suuruuden takia MTK:n johtokunta edellyttää täydentäviä toimia tilakohtaisten korvausten lisäksi. Yleiskorvauksiin ja satovahinkolainojen korkotukeen MTK:n johtokunta vaatii varattavaksi toiset 300-400 miljoonaa markkaa.

MTK:n johtokunta toisti keskiviikkona järjestön vaatimuksen siitä, että 30 prosentin omavastuun ylittävät vahingot korvataan kokonaan valtion varoista.


Vihreät: Suomen tuettava Itä-Timorin itsenäistymistä

Vihreän liiton puoluesihteeri Ari Heikkinen vaatii Suomea tukemaan avoimesti Itä-Timorin itsenäistymispyrkimyksiä. Suomesta ja EU:sta ei saisi enää myydä aseita Indonesiaan ennen kuin sekä Indonesian että Itä-Timorin olot ovat vakaat ja demokratia toimiva.

Heikkinen patistaa Suomea toimimaan EU:n sisällä niin, ettei EU hyväksy Indonesian nykyhallituksen suunnitelmia tarjoa Itä-Timorille ainoastaan autonomista asemaa. Suunnitelma mahdollistaisi edelleen Indonesian armeijan läsnäolon Itä-Timorissa.


RKP:n ryhmä kiirehtii joustolakia

Ruotsalaisen kansanpuolueen eduskuntaryhmä kiirehtii lainmuutosta, joka avaisi myös työnantajaliittoihin kuulumattomille yrityksille mahdollisuuden joustavampien työehtojen käyttämiseen.

RKP:n mielestä asiassa on toimittava ripeästi, jotta lainmuutos ehdittäisiin käsitellä lopuillaan olevan vaalikauden aikana.

Tällä hetkellä vain työnantajaliittoihin kuuluvat yritykset voivat käyttää hyväkseen työehtosopimuksiin kirjattuja mahdollisuuksia poiketa työelämän lakien säännöksistä.

Tilannetta on pidetty epäoikeudenmukaisena järjestäytymättömien työnantajien kannalta, koska niiden on muuten kaikilta osin noudatettava alansa työehtosopimusta, jos se on todettu ns. yleissitovaksi.

RKP:n huolen taustalla on se, että asiaa selvittänyt komitea ei saanut työntekijä- ja työnantajapuolen kiistojen vuoksi aikaan yksimielistä esitystä ja asia jäi työministeriön valmisteltavaksi.


Siimes säilyttäisi koulutuksen osana työssäoloehtoa

Vasemmistoliiton puheenjohtajan kulttuuriministeri Suvi-Anne Siimeksen mukaan työvoimapoliittinen koulutus olisi luettava osaksi työssäoloehtoa myös jatkossa.

Vuoden loppuun voimassaolevan lain mukaan 16 viikkoa työvoimapoliittista koulutusta on voitu ottaa mukaan nykyiseen 10 kuukauden työssäoloehtoon.

Tällä on luotu polkuja takaisin normaaleihin työsuhteisiin juuri pahimmassa syrjäytymisvaarassa oleville pitkäaikaistyöttömille, Siimes arvioi pääkaupunkiseudun rakennusalan työttömien tilaisuudessa maanantaina.

Siimes pitää huolestuttavana, että Helsingiltä uhkaa tänä vuonna jäädä käyttämättä 41 miljoonaa markkaa työllisyysmäärärahoja sillä perusteella, että pitkäaikaistyöttömiä on vaikea työllistää. Hän muistuttaa, että pitkäaikaistyöttömien paluu normaaleille työmarkkinoille harvoin onnistuu ilman julkisvallan tukitoimia.


Lax: Ehdollinen vankeusrangaistus ei tehoa

Eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja Henrik Lax (RKP) vaatii perusteellista keskustelua rikollisuudesta ja rangaistuskäytännöstä. Laxin mukaan ehdolliset tuomiot eivät tehoa etenkään nuoriin.

Lax sanoi maanantaina Turun Sanomissa, että pakollinen hoitoonohjaus pitäisi kytkeä rangaistuksiin varsinkin väkivalta- ja seksuaalirikollisten rauhoittamiseksi.

Laxin mukaan Suomessa on jääty jälkeen monista muista Euroopan maista, kun sakkojen ja ehdollisen vankeuden rinnalle ei ole tosissaan kehitelty muita vaihtoehtoja kuin yhdyskuntapalvelu.

Koonnut: IA
8.10.1998


POLITIIKKA -SIVULLE