 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Hallitus kannattaa salaustuotteiden vapaata kauppaa
Hallitus kannattaa salaustuotteiden eli mm. Internetissä liikkuvien tietojen salaukseen ja varmentamiseen käytettävien laitteiden ja ohjelmistojen vapaata kauppaa ja käyttöä.Hallitus kävi keskiviikkona iltakoulussaan keskustelua Suomen salauspoliittisesta linjasta ja vahvisti periaatteet, joita yritetään ajaa niin EU:ssa, OECD:ssä kuin muissakin kansainvälisissä yhteyksissä. Yksi peruste Suomen ajamalle vapaan kaupan linjalle on se, että eräät suomalaisyritykset ovat maailman huippua salaus- ja varmennepalvelujen tarjoajina. Liikenneministeri Matti Aura (kok) korosti, että Suomella on asiassa suuri kauppapoliittinen intressi. Hallituksen mielestä vahvan salauksen käyttöä Suomessa ei tule rajoittaa lainsäädännöllä eikä kansainvälisin sopimuksin. Esimerkiksi Ranskassa on tietyissä tapauksissa tallennettava salaiset avaimet luotetulle kolmannelle osapuolelle tai hankittava vahvojen salaustuotteiden käyttöön lupa. Myös salaustuotteiden vienti, tuonti ja kaupanpito ovat luvanvaraista toimintaa. Ranskassa tilanne on johtanut siihen, että esimerkiksi liike-elämässä arkaluonteinen tieto usein toimitetaan salkussa henkilökohtaisesti perille, koska salatun sähköisen viestin salausavaimista olisi toimitettava kopiot paikallisille viranomaisille. Voi hankaloittaa rikostutkintaaVahvat salausjärjestelmät saattavat vaikeuttaa joissakin tapauksissa viranomaisten toimintaa eli mm. rikosten tutkimista. Hallituksen periaatteissa todetaan, että rikosten tutkinnan mahdollistamiseksi viranomaisilla on esitutkinta- ja pakkokeinolain mukaiset valtuudet saada esimerkiksi televiesti lähettäjältä tai vastaanottajalta.Rikoksesta epäilyllä ei kuitenkaan ole velvollisuutta avustaa salatun viestin avaamisessa. Viranomaiset voivat vaatia silloin esimerkiksi salausjärjestelmän ylläpitäjää auttamaan. Oikeusministeriö kuitenkin selvittää yhdessä sisäministeriön kanssa vuoden loppuun mennessä pakkokeinolain uudistamistarpeen tässä asiassa. Yksi osa salaamispolitiikkaa koskee sähköisiä allekirjoituksia eli siitä, miten sähköisessä muodossa lähetettävä viesti voidaan varmistaa juuri tietyn henkilön, yrityksen tai esimerkiksi viranomaisen lähettämäksi. Suomi kannattaa EU:n direktiivin säätämistä, jotta sähköisistä allekirjoituksista saataisiin koko Euroopan kattava järjestelmä. Liikenneministeri Auran mukaan sähköisiä allekirjoituksia koskeva direktiivi voi tulla ratkaistavaksi Suomen puheenjohtajuuskaudella ensi vuoden syksyllä.
STT-JHL |
POLITIIKKA -SIVULLE