 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Noin 70 prosenttia työkyvyttömyydestä aiheutuu psyykkisistä syistäTyöntekijöiden inhimillinen kohtelu olisi yrityksille kova myyntivaltti
Työkyvyttömyyseläkkeitä oli myönnetty viime vuoden loppuun mennessä 294 000. Näistä 35 prosenttia myönnettiin mielenterveydellisten syiden, 30 prosenttia tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja kymmenen prosenttia sydän- ja verisuonitautien perusteella.Lääkäri ja kirjailija Antti Heikkilä korostaa, että keskeinen syy työkyvyttömyyteen on kipu, jolla on voimakas psyykkinen tausta. - 70 prosentissa näistä työkyvyttömyyden syistä on enemmän tai vähemmän yhteyksiä psyykkisiin tai psykosomaattisiin sairauksiin. Tämä on erittäin iso kysymys, joka vaikuttaa työ- ja talouselämään, koko yhteiskuntaan, Heikkilä korosti palkkahallintopäivillä Helsingissä. Tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin erikoistunut Antti Heikkilä sanoo, että ihmisten kuormittuminen ja elimistön kulumat ovat hyvin yksilöllisiä. Toisen lääketieteellisesti havaittavat kulumat eivät välttämättä aiheita mitään kipua, toisella ne ovat sietämättömät. Vaivat ja niiden kokeminen ovat sidoksissa siihen, mitkä tekijät niitä aiheuttavat ja pahentavat. Heikkilä jaottelee perusihmistyyppejä, joiden suhtautumisesta itseensä ja ympäristöön aiheutuu erilaisia paineita ja sairastumistaipumusta. Näitä tyyppejä ovat haaveksijat, räyhääjät, miellyttäjät sekä pienenä joukkona aikuiset. Kolme ensimmäistä ryhmää ovat kypsymättömiä vielä aikuisenakin. Näitä kaikkia tyyppejä kohtaamme työpaikoilla, myös johtotehtävissä. "Lapselliset tunnevammat hallitsevat työelämää"Työyhteisössä ja kotonakin miellyttäjän osa on raskas. Saadakseen rakkautta ja hyväksyntää tällainen ihminen ottaa uhrautuvasti kantaakseen suuremman taakan kuin jaksaa - saamatta siitä odottamaansa kiitosta. Heikkilän mukaan kiltit menevät kyykkyyn. Kiukku tulee siitä, ettei kukaan kiitä. Nämä ihmiset palavat loppuun, saavat tuki- ja liikuntaelinsairauksia tai syövän.Räyhääjät taas keräävät kaipaamansa huomiota kovilla otteilla ja syyllistyvät projektioon eli syyllistämään muita. Projektioihmiset saattavat saada infarktin.
Aikuiset ei tarvitse "hyysäämistä", he ovat omillaan, mutta heitä on Heikkilän mukaan valitettavan vähän. He elävät pitkään. - Kun kuormitusta lisätään, kestokyky katkeaa riippuen siitä, kuinka paljon jo lapsuuden aikana kertynyt tunnelastia ihmisellä on. Kaikkihan me olemme jotenkin tunnevammaisia. Uupuneet kiusaavatBurn out-ilmiö tuli tutuksi alun perin hoitohenkilökunnan kautta. Heikkilän mukaan hoitoalalle hakeutuvat ovat tyypillisiä miellyttäjiä, heillä on hyvä tahto pelastaa maailma. Sitten kun se ei onnistukaan, heidän energiansa ehtyy, seuraa väsyminen, tyhjyyden tuntu, masennus.Seuraava vaihe on monilla tunnekylmyys ja kyynisyys, joilla ihminen suojaa itseään epäonnistumisen kokemukselta. Kolmas vaihe uupumisessa on tehottomuus. Yksinkertaisetkin asiat ovat ylivoimaisia. On täysin ymmärrettävää, että tässä vaiheessa oleva ihminen haluaa muutosta. Itsehoitona uupuneet hakevat voimatunnetta viinasta ja lääkkeistä. Uupunut työyhteisö tai sen jäsenet syyllistyvät moneen työelämää viime aikoina vaivanneisiin ikäviin ilmiöihin kuten työpaikkakiusaamiseen, ikärasismiin jne. Loppuun palaminen on amerikkalaisten selvitysten mukaan täysin selvä management -ongelma, johtajuusongelma. - Yhdenkin sairastuminen vaikuttaa muihin. Siksi potkujen antaminen ei välttämättä auta. Kun joku palaa loppuun, muut hyvät työntekijät häipyvät tai ainakin vilkuilevat uusia mahdollisuuksia. Nämä eivät ole vain humaanisia, vaan taloudellisia seikkoja koko yrityksen tasolla. Työnteon rytmiä ei voi kasvattaa loputtomiinBurn outin taustalla on usein raskas työ ja työmäärän kasvu.Lisäämällä työtehoa on nostettu tuottavuuden kasvua, mutta on unohdettu, etteivät ihmiset jaksa kasvattaa luontaista työn tekemisen rytmiä loputtomiin. Lääkärinä Heikkilä kysyy halukkuutta tulla hänen leikkauspöydälleen, jos on tiedossa, että hän leikkaa erityisen nopeasti ja tehokkaasti. Laman aikana tuottavuutta haluttiinkin nostaa, nyt olisi ymmärrettävä hellittää. Myös kontrollin puute aiheuttaa uupumusta. Kovin tarkoin säädellyt työtehtävät ja tavat tappavat luovuutta. Arkkitehti ei nykyään enää piirrä ja keskustele samalla pöydän yli kollegalleen, vaan on sidoksissa tietokonetyöhön. Sosiaalisen työyhteisön sijasta hänellä on kaverinaan tietokoneen hiiri. Riittämätön palkinto paljosta työnteosta lisää burn outia. Ristiriitaa syntyy siitä, että johtajille vaaditaan yhä kovempia palkkoja ja työntekijöille tarjotaan yhä kovempia töitä. Yhteisöllisyyden hajoaminen, työtehtävien muuttuminen, turvallisuuden vähentyminen kun tehdään töitä yksin esimerkiksi palveluammateissa, kuormittavat kaikki Heikkilän mukaan ihmisiä sairastumiseen asti. Tästä kaikesta voi seurata moraalin rappeutumista, valehtelua ja laadun heikkenemistä. Inhimillisyys olisi kova myyntivalttiMitä lääkkeeksi?- Pitäisi radikaalisti muuttaa asennoitumista ihmiseen. Ennaltaehkäisy olisi paras hoito. Inhimillinen faktori olisi todellinen myyntivaltti. Ostakaa vain niiden yritysten tuotteita, jotka kohtelevat työntekijöitä hyvin, niin minä teen. Firmat ilmoittavat kyllä suojelevansa luontoa. Voisivat suojella ihmistäkin. Heikkilän mukaan kipu sinällään voi olla siunauksellinen asia. Se pysäyttää ihmisen miettimään omaan elämäänsä ja sitä, mikä on tärkeätä. - Ei kannata kaatua jonkun yrityksen puolesta. Toisaalta työpaikka voi myös olla terapeuttinen paikka. Tunteet on ylipäätänsä kohdattava, niitä ei voi järkeilemällä muovata. Se äärimmäisen kipeä juttu.
MARGIT HARA |
TALOUS -SIVULLE